Kriiseissä tyttöjen oikeudet toteutuvat harvoin – listasimme neljä asiaa siitä, miten pakolaisuus vaikuttaa tyttöihin
Lähi-idän kriisin vaikutukset yltävät pitkälle tulevaisuuteen ja voivat olla pysyviä, jollei humanitaariseen hätään vastata. Kriisien keskellä elävien tyttöjen tilanne on yleensä vaikein.
Humanitaariset kriisit vaikuttavat varttuvan sukupolven hyvinvointiin monin tavoin. Myös Gazan ja Libanonin väkivaltaisuudet ovat vaikuttaneet erityisen voimakkaasti lapsiin ja heistä huolehtiviin naisiin.
Naisia ja lapsia on kuollut Gazassa viime vuoden aikana enemmän kuin vuodessa missään muussa konfliktissa kahteen vuosikymmeneen, arvioi avustusjärjestö Oxfam tuoreessa analyysissaan. UN Womenin mukaan Gazan siviiliuhreista 70 prosenttia on naisia ja lapsia.
Libanonissa puolestaan jopa miljoona ihmistä on viranomaisarvion mukaan jättänyt asuinpaikkansa ja paennut turvallisimmille seuduille. Syyskuun loppupuolella kiihtynyt pakolaisten liikehdintä on johtanut siihen, että yli 241 000 ihmistä hakee turvaa rajan toiselta puolelta Syyriasta (UNHCR 8.10.2024). Paenneista merkittävä osa on lapsia ja naisia.
Kriisitilanteissa ja pakolaisina elävien lasten ja etenkin tyttöjen oikeudet toteutuvat harvoin. Kerromme neljällä esimerkillä, miksi.
1. Olosuhteet pakolaissuojissa ovat haastavat
Kun ihmiset joutuvat kriisitilanteessa jättämään kotinsa, pakenevat tytöt perheineen etsivät suojaa esimerkiksi koulujen, kirkkojen ja sairaaloiden yhteen syntyvistä pakolaissuojista. Kun liikkeellä on tuhansia, kymmeniä tuhansia ja lopulta satoja tuhansia ihmisiä, suojat ovat äkkiä täynnä. Tyttöjen ja muiden paenneiden oikeus yksityisyyteen sekä puhtaaseen juomaveteen, ruokaan ja hygieniaan toteutuu vain harvoin.
2. Terveys on uhattuna
Humanitaarisen kriisin yhteydessä myös terveydenhuollosta tulee äkkiä puutetta.
Sairastuneet ja haavoittuneet eivät välttämättä saa riittävää hoitoa. Huonoissa olosuhteissa taudit leviävät, eivätkä rokotusohjelmat toteudu. Jos lapsi pysyykin terveenä, aikuiset huoltajat saattavat sairastua, haavoittua tai kuolla.
Terveydenhuollon, perusasioiden ja yksityisyyden puute vaikuttaa kaikkiin, mutta tyttöjen tilanne on erityisen vaikea. Esimerkiksi kuukautishygieniasta huolehtiminen on vaikeaa ilman puhdasta vettä. Tulehdusriskit kasvavat.
Jos puhdasta juomavettä onkin tarjolla, tytöt saattavat rajoittaa juomistaan, jottei heidän tarvitsisi käydä usein likaisissa ja turvattoman oloisissa vessoissa. Hygieniatarvikkeiden saatavuus ja sanitaatio kriisitilanteissa ovat olennaisia etenkin tyttöjen ja naisten hyvinvoinnille.
3. Väkivallan ja hyväksikäytön uhka kasvaa
Turvattomassa ja pitkittyvässä kriisitilanteessa tytöt ovat entistä alttiimpia väkivallalle ja hyväksikäytölle. Tyttöjen ympärillä saattaa olla kriisistä johtuen vähemmän luotettavia aikuisia – esimerkiksi sukulaisia ja opettajia – jotka pitävät huolta tyttöjen suojelemisesta ja oikeuksien toteutumisesta.
Myös riski lapsiavioliitoista kasvaa, jos kriisi pitkittyy. Joissain kulttuureissa esiintyy vääristyneitä ajatuksia siitä, että turvattomassa tilanteessa varhainen avioliitto suojelisi tyttöä. Riskit lisääntyvät, jos ehkäisy- ja seksuaalineuvonnan palveluita ei pystytä järjestämään vallitsevan kriisin vuoksi.
4. Tauot koulunkäynnistä vaikuttavat tulevaisuuden mahdollisuuksiin
Kriisitilanteissa koulutus usein häiriintyy tai keskeytyy. Oppimisvajeen kurominen umpeen on tärkeää niin hyvinvoinnin, kehityksen kuin jatkokouluttautumisen vuoksi, sillä mahdollisuuksien hupeneminen vie lapsilta myös uskoa tulevaan. Lisäksi koulu tarjoaa lapsille rutiineja ja psykososiaalista tukea epävakaassa tilanteessa.
Vain pieni osa Gazan tytöistä on pystynyt vuoden aikana osallistumaan epäsäännöllisesti koulunkäyntiä muistuttavaan toimintaan. Mitä kauemmin koulutus on katkolla, sitä epätodennäköisempää on kouluun palaaminen. Koulutuksen keskeytyminen puolestaan voi vaikuttaa suoraan tulevaisuuden toimeentuloon.
Siksi koulunkäynnin keskeytymiset on pyrittävä pitämään kriiseissä niin lyhyinä kuin mahdollista.
+1. KUA:n työ auttaa tyttöjä Lähi-idän kriiseissä
On selvää, että moni Lähi-idän kriisien keskellä elävä tyttö tulee kantamaan konfliktin seurauksia mukanaan koko loppuikänsä. Nyt tärkeää on, että autamme kaikin mahdollisin keinoin, jotta vaikutukset jäävät mahdollisimman lieviksi.
Kirkon Ulkomaanapu pyrkii auttamaan sotatoimien keskellä eläviä ja pakolaisiksi joutuneita tyttöjä Gazassa, Libanonissa ja Syyriassa.
Gazassa työn tavoitteena on, että yhä useampi lapsi pääsisi osaksi koulunkäyntiin liittyviä aktiviteetteja ja saisi tukea traumojensa käsittelyyn. Libanonissa ja Syyriassa autamme pakenemaan joutuneita perheitä täyttämään perustarpeensa pakolaissuojissa.
Teksti: Merja Färm, Erik Nyström, Ulriikka Myöhänen Kuva: ACT verkoston jäsen, DSPR, vastaamassa gazalaisten tarpeisiin tarjoamalla lääketieteellistä ja psykososiaalista tukea 18.1.2024., DSPR.
Tee tyttöjen päivän lahjoitus
Lähetä tekstiviesti TYTTÖ numeroon 16499 (20€)
Tee tilisiirto tilille FI08 5723 0210 0215 51, viitenumero: 2590
Yli miljoona on paennut iskuja Libanonissa – KUA:n uusi työ auttaa maan sisäisiä pakolaisia hätäsuojissa
Libanonissa tarvitaan nyt esimerkiksi ruokaa, hygieniatarvikkeita ja psykososiaalista tukea. Kirkon Ulkomaanapu auttaa pakolaisia yhdessä kumppanijärjestönsä kanssa.
Kirkon Ulkomaanapu aloittaa avustustyön Libanonissa. Työ on osa KUA:n uutta työtä Lähi-idän kriisistä kärsivien auttamiseksi, ja se keskittyy sotatoimia paenneiden tukemiseen Libanonissa. Viranomaisarvioiden pakolaiseksi on joutunut lähtemään jo yli miljoona ihmistä.
Kirkon Ulkomaanapu on myöntänyt työhön 80 000 euroa katastrofirahastostaan.
“Lähi-idän tilanne on räjähdysherkkä, ja olemme kauhulla seuranneet kriisin vaikutusta siviiliväestöön. Nopeasti pakoon lähtevät ihmiset ovat usein välittömän suojelun ja hätäavun tarpeessa. Tilanne on erityisen vaikea jo muutoinkin hauraassa asemassa oleville, esimerkiksi vammaisille henkilöille”, toteaa KUA:n varatoiminnanjohtaja Ikali Karvinen.
KUA aloittaa työn yhteistyössä kumppanijärjestönsä War Child Alliance in Lebanonin kanssa. War Child on kansainvälisen avun järjestö, joka työskennellyt Libanonissa jo pitkään ja auttaa jo myös vastikään eskaloituneen kriisin uhreja.
“KUA käynnistää nyt Libanonin-työtään, ja haluamme aloittaa auttamisen luotettavan kumppanin kanssa. Kumppanuus mahdollistaa sen, että pääsemme auttamaan nopeasti”, Karvinen sanoo.
Perheet tarvitsevat ruokaa ja tukea traumojen käsittelyyn
Humanitaarinen tilanne Libanonissa on vaikeutunut merkittävästi syyskuun 2024 loppupuolelta alkaen.
Ilmaiskut ja muut sotatoimet ovat pakottaneet ihmisiä pakenemaan eritysesti eteläisestä Libanonista, pääkaupunki Beirutin eteläosista, Bekaanlaaksosta sekä Baalbek-Hermelin alueelta.
Maahan on perustettu liki 900 maansisäisten pakolaisten vastaanottokeskusta. KUA:n ja War Childin yhteinen työ auttaa pakolaisia Bekaanlaakson ja Baalbek-Hermelin alueella.
“Tarkoituksena on vastata paenneiden perustarpeisiin. Työ pitää sisällään ruoka-apua, ja lisäksi paranamme pakolaissuojien hygieniaa ja sanitaatiomahdollisuuksia”, Karvinen kertoo.
“Ihmiset ovat joutuneet todella traumaattiseen tilanteeseen. Sen vuoksi keskitymme myös henkiseen ensiapuun, lasten suojelemiseen sekä psykososiaaliseen tukeen”, Karvinen jatkaa.
Tällä hetkellä KUA laajentaa voimakkaasti operaatiotaan Lähi-idän kriisistä kärsivien auttamiseksi. Libanonista on paennut naapurimaa Syyriaan jo 185 000 ihmistä (UNHCR 4.10.2024). Määrien odotetaan yhä kasvavan. KUA tukee myös Syyriaan paenneita.
Lisäksi KUA aloittaa avustusoperaation Gazassa. Työ keskittyy psykososiaaliseen tukeen sekä koulutukseen hätätilanteissa.
Kirkon Ulkomaanapu on aiemmin tehnyt työtä Libanonissa vuoden 2020 satamaräjähdyksen uhrien auttamiseksi.
Gaza on maailman vaarallisimpia paikkoja oppia ja opettaa – jo yli 400 opettajaa kuollut sodassa
Maailman opettajien päivänä 5.10. ajatukset kääntyvät Gazaan, jossa sodan keskellä elävät lapset ja nuoret ovat olleet pian vuoden ilman virallista opetusta. Kirkon Ulkomaanavun uusi työ Gazassa keskittyy koulutukseen ja psykososiaaliseen tukeen vaikeassa humanitaarisessa tilanteessa.
Gaza on tällä hetkellä maailman vaarallisimpia paikkoja mitä tulee oppimiseen ja opettamiseen.
“Gazan koulujen tilanne on katastrofaalinen. Gazassa elävät lapset ovat vakavasti traumatisoituneita. He eivät ole päässeet kouluun kokonaiseen vuoteen, vaikka juuri se olisi lapsille kriisin keskellä erityisen tärkeää. Koulu ja ammattitaitoiset opettajat tarjoavat lapsille rutiineja ja mahdollisuuden unohtaa sota edes hetkeksi”, Kirkon Ulkomaanavun maajohtaja Sabina Bergholm painottaa.
Maailman opettajien päivää vietetään 5.10. Päivän tarkoitus on muistuttaa opettajien tekemän työn merkityksestä sekä opettajien koulutukseen ja työoloihin panostamisen tärkeydestä.
Gazassa opettajilla ei ole mahdollisuutta tehdä työtään turvallisessa ympäristössä.
Gazan sodassa on kuollut vuoden aikana yli 10 000 koululaista ja yli 400 opettajaa ja muuta kasvatusalan ammattilaista. Lisäksi yli 16 000 oppilasta ja 2400 opettajaa on haavoittunut. Tiedot ovat peräisin Gazan koulutusministeriöstä, ja ne ovat luettavissa YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston OCHA:n tiedonannosta (2.10.2024).
Noin 625 000 Gazan koululaista ja opiskelijaa ei pääse virallisen opetuksen pariin. 87 prosenttia koulurakennuksista on joko tuhoutunut tai kärsinyt vakavia vahinkoja.
Yksistään syyskuun 2024 aikana Gazan kouluihin kohdistui 17 ilmaiskua. OCHA:n tietojen mukaan 14 koulussa oli iskujen aikaan pakolaisia. Kouluihin iskeminen on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaista.
“Koulut eivät koskaan saa olla pommitusten kohteita. Gazan sodassa kouluja on käytettyä myös pakolaisten majoituspaikkoina. Kouluihin kohdistuneissa iskuissa on kuollut ja loukkaantunut valtavasti siviilejä. Kun sota päättyy, myös opetuksen uudelleen käynnistäminen kouluissa on vaikeaa, sillä kouluja ei joko ole tai ne ovat sodassa vaurioituneita”, Bergholm sanoo.
KUA aloittaa työn Gazassa koulutuksen ja henkisen tuen parissa
Koulutus hätätilanteissa on Kirkon Ulkomaanavun työn ydintä. Kriisien ja katastrofien keskellä koulunkäynti tarjoaa lapsille sekä mahdollisuuden jatkaa oppimista että turvaa ja rutiineja.
Kumppanijärjestöjen kanssa tehtävä työ tavoittaa erityisesti traumatisoituneita ja sodassa vammautuneita lapsia sekä opettajia ja muita aikuisia heidän ympärillään.
“Gaza Cityyn perustetaan väliaikaiskoulu, jossa järjestetään erilaisia koulunkäynnin aktiviteetteja ja tuki- ja lisäopetusta. Työssä on mukana gazalaisia opettajia, joille tarjotaan psykososiaalista tukea ja mahdollisuus osallistua koulutuksiin opettamisesta kriisitilanteissa”, Bergholm kertoo.
Hanke on merkittävä myös siksi, että sodan keskellä olleet oppilaat ovat olleet pian vuoden ilman virallista opetusta. Vain pieni osa Gazan lapsista ja nuorista on pystynyt vuoden aikana osallistumaan epäsäännöllisesti koulunkäyntiä muistuttavaan toimintaan.
“Opettajat ovat lapsille sekä oppimisen mahdollistajia että tärkeitä aikuisia, jotka tuovat turvaa ja tukea raskaissa elämänvaiheissa. Siksi KUA satsaa opettajien tukemiseen ja lisäkouluttamiseen kriisin keskellä. Olemme nähneet sen positiivisen vaikutuksen, jonka pätevä opettaja voi saada aikaan oppilaissaan”, Bergholm painottaa.
Gazan sota on vaikeuttanut tilannetta myös miehitetyllä Länsirannalla, jossa Kirkon Ulkomaanavun Opettajat ilman rajoja -verkosto on tukenut opettajia myös viime vuoden aikana.
Jutun kuvassa gazalaislapset osallistuvat oppitunnille telttakoulussa Deir-al-Balahin kaupungissa keskisessä Gazassa 28.9.2024. Vain pieni osa Gazan lapsista on päässyt osallistumaan koulunkäyntiä muistuttavaan toimintaan viime vuoden aikana. Kuva: Xinhua.
Voit tukea hätää kärsiviä lapsia ja heidän perheitään lahjoittamalla KUA:n verkkosivuilla. Voit lahjoittaa myös MobilePaylla numeroon 44970 tai tilisiirrolla Osuuspankki FI08 5723 0210 0215 (viite 4886).
Arkkipiispa Tapio Luoma, Espoon piispa Kaisamari Hintikka ja Kirkon Ulkomaanapu vetoavat:
Lähi-itään tarvitaan kestävä rauha
Maanantaina 7.10. vietämme jälleen yhden sodan vuosipäivää. Tasan vuosi sitten Gazan aluetta hallitseva islamilainen vastarintaliike Hamas toteutti terrori-iskuja Israelin puolelle osana pitkään jatkunutta konfliktia.Iskuissa kuoli noin 1200 ihmistä, ja Hamas otti 251 panttivankia. Israelin valtio vastasi terrori-iskuihin välittömillä Gazan alueeseen kohdistuneilla sotatoimilla.
Israelin valtio on kostotoimillaan tappanut yli 40 000 ihmistä ja lähes 100 000 on loukkaantunut. Tapetuista yli 11 000 on lapsia. Yli 90 prosenttia Gazan kouluista on vaurioitunut ja alueen alle 10-vuotiaista lapsista 650 000 on menettänyt kokonaisen kouluvuoden. Israelin pommitukset ovat tuhonneet sairaaloita, kouluja ja kirkkoja, joista ihmiset ovat etsineet turvaa hädässään. Israel ei päästä riittävästi humanitaarista apua Gazaan, minkä vuoksi alueella on jatkuva pula lääkkeistä, ruuasta, sähköstä ja vedestä.
Samaan aikaan Israel on koventanut miehitystään Länsirannalla. Siviiliväestön pakkosiirrot, talojen tuhoamiset, siirtokuntien laajennus ja liikkumisrajoitukset ovat lisääntyneet. Turvattomuutta ja pelkoa aiheuttaa myös laittomasti alueella asuvien israelilaisten siirtokuntalaisten palestiinalaisiin kohdistaman väkivallan lisääntyminen. Kansainvälinen tuomioistuin ICJ totesi vastikään Israelin miehitysvallan palestiinalaisalueilla laittomaksi.
Israelin kovat otteet eivät ole lisänneet turvallisuutta. Sota on läikkynyt jo pitkään naapurimaihin ja viimeisimmäksi syvälle Libanoniin, jossa jopa miljoona siviiliä on paennut pommituksia maan sisällä sekä rajojen yli naapurimaa Syyriaan. Kriisin pitkittyminen vaikeuttaa myös entisestään kireää maailmanpoliittista tilannetta.
Palestiinalaisten ja israelilaisten turvallisuus ja ihmisoikeudet eivät ole vastakkaisia. Päinvastoin ne voivat toteutua vain yhdessä. Ainoa kestävä tie kärsimyksen lopettamiseksi ja tilanteen vakauttamiseksi on pysyvä tulitauko, rauhanprosessin käynnistäminen ja lopulta Israelin miehitysvallan lopettaminen palestiinalaisalueilla. Hamasin on vapautettava panttivankinsa ja Israelin on sitouduttava kansainvälisten tuomioistuinten antamiin päätöksiin.
Kansainvälisen yhteisön, poliittisten päättäjien ja meidän jokaisen on edistettävä väkivallan loppumista, riittävän humanitaarisen avun pääsyä Gazaan ja kestävän ratkaisun saavuttamista. Meidän tulee tehdä kaikki mahdollinen, jotta niin israelilaiset kuin palestiinalaiset voisivat elää turvallista elämää alueella, jossa vallitsee rauha ja jossa jokaisen ihmisen ihmisoikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti.
Tapio Luoma, Turun ja Suomen arkkipiispa Kaisamari Hintikka, Espoon hiippakunnan piispa ja Kirkon Ulkomaanavun hallituksen varapuheenjohtaja Tomi Järvinen, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja
Lisätiedot:
Meri-Anna Paloniemi, arkkipiispan erityisavustaja, p. 040 141 6348 Mervi Ritokoski, yhteyskehittäjä, Espoon hiippakunta, p. 050 472 7407 Ikali Karvinen, varatoiminnanjohtaja, Kirkon Ulkomaanapu, p. 040 660 2530
Kuvan tyttö on kuvattu romahtaneen rakennuksen raunioissa Gazan eteläosissa Khan Yunisissa 2.10.2024. Kuvalähde: Bashar Taleb, Lehtikuva / AFP.
Vetoomuksen tekstiä muokattu 11.10.2024: sana ”siviiliä” korvattu sanalla ”ihmistä”.
Henkinen hätä Gazassa on valtava – KUA aloittaa työn, joka tarjoaa tukea lapsille sodan keskellä
Gazassa siviilit ovat eläneet sodan keskellä jo vuoden. Osana uutta alueellista hätäavun operaatiotaan KUA aloittaa Gazassa työn, joka tavoittaa erityisesti traumatisoituneita ja sodassa vammautuneita lapsia sekä aikuisia heidän ympärillään.
Kirkon Ulkomaanapu aloittaa avustustyön Gazassa. Työ on osa KUA:n uutta työtä Lähi-idän kriisistä kärsivien auttamiseksi, ja se keskittyy koulutukseen hätätilanteissa ja psykososiaaliseen tukeen Gazan vaikeassa humanitaarisessa tilanteessa.
Kirkon Ulkomaanapu on myöntänyt työhön 195 000 euroa katastrofirahastostaan.
“Vaikka maailma tällä hetkellä keskittyy Libanoniin laajentuneeseen konfliktiin, niin Gazassa tilanne ei ole helpottunut”, KUA:n maajohtaja Sabina Bergholm muistuttaa.
“Gazan lasten ja koululaisten tarpeet ovat humanitaarisen avun näkökulmasta maksimaalisen suuret. Gazassa tarvitaan esimerkiksi ruokatarvikkeita ja lääkkeitä, mutta myös mielenterveyttä edistävää psykososiaalista tukea sekä koulutusta lapsille, jotka ovat olleet jo vuoden poissa opetuksesta”, Bergholm jatkaa.
Kirkon Ulkomaanapu aloittaa työn yhdessä palestiinalaisalueilla toimivien kumppanijärjestöjensä kanssa. Kumppaneita ovat Latin Patriarchate in Gaza City, Palestinian Counselling Center (PCC) sekä International Orthodox Christian Charities (IOCC). Kirkon Ulkomaanapu on työskennellyt palestiinalaisalueilla vuodesta 2012 lähtien.
Sota on tuhonnut paljon
KUA:n Gazassa alkava työ parantaa niiden lasten suojelua, jotka elävät alueella sodan keskellä. Tavoitteena on, että yhä useampi lapsi pääsisi osaksi koulunkäyntiin liittyviä aktiviteetteja ja saisi tukea traumojensa käsittelyyn. Työssä tuetaan myös lapsia, jotka ovat vammautuneet sodan myötä.
“Viimeistään nyt on pakko tarttua lasten ja heidän ympärillään olevien aikuisten psykososiaaliseen hätään. Gazalaiset ovat eläneet jo vuoden ajan peloissaan sodan keskellä, ja alueella on todella vakavasti traumatisoituneita lapsia”, Bergholm kertoo.
Gazan koulutustilanne on tällä hetkellä erittäin haastava. Virallista opetusta ei ole olosuhteiden takia pystytty järjestämään lainkaan viime vuoden aikana.
Yli 90 prosenttia Gazan kouluista on vaurioitunut jo vuoden kestäneen sodan aikana. Alueen alle 10-vuotiaista lapsista 650 000 on menettänyt sodan vuoksi kokonaisen kouluvuoden. Israelin pommitukset ovat tuhonneet sairaaloita, kouluja ja kirkkoja, joista ihmiset ovat etsineet turvaa hädässään. Myös opettajia on kuollut lukuisissa siviilikohteisiin tehdyissä iskuissa.
Gazan kaistaleen pohjoisosassa sijaitsevassa Gaza Cityssä perustetaan väliaikaiskoulu, joissa KUA yhdessä kumppaneidensa kanssa järjestää säännöllistä lisä- ja tukiopetusta noin 250 lapselle. Keskisessä Gazassa Al-Bureijin pakolaisleirillä järjestetään mielenterveyttä tukevia psykososiaalisen tuen aktiviteetteja 400 sodassa vammautuneelle lapselle ja heidän huoltajilleen. Lisäksi 1200 lasta hyötyy psykososiaalisen tuen ja koulunkäynnin aktiviteeteista, joita järjestetään ympäri Gazan. Työ tavoittaa myös gazalaisia opettajia, joille tarjotaan psykososiaalista tukea ja mahdollisuus osallistua koulutuksiin opettamisesta kriisitilanteissa.
“Sota loppuu aikanaan, ja sitten alkaa valtava jälleenrakennustyö. Ilman koulutusta gazalaisten tulevaisuus ei näytä hyvältä. Koulutukseen on pakko satsata jo nyt, vaikka alueella on paljon muutakin avun tarvetta”, Bergholm muistuttaa.
Gazan humanitaarinen tilanne on äärimmäisen vakava
Tilanne Gazassa eskaloitui vuosi sitten, kun Gazan aluetta hallitseva islamilainen vastarintaliike Hamas toteutti terrori-iskuja Israelin puolelle osana pitkään jatkunutta konfliktia. Iskuissa kuoli noin 1200 ihmistä, ja Hamas otti 251 panttivankia. Israelin valtio vastasi terrori-iskuihin välittömillä, Gazan alueeseen kohdistuneilla sotatoimilla, jotka ovat nyt jatkuneet jo vuoden ajan.
Tällä hetkellä Gazan humanitaarinen tilanne on äärimmäisen vakava. Gazan sodassa on kuollut 40 000 siviiliä ja lähes 100 000 on loukkaantunut. Kuolleista yli 11 000 on lapsia. Israel ei päästä riittävästi humanitaarista apua Gazaan, minkä vuoksi alueella on jatkuva pula lääkkeistä, ruuasta, sähköstä ja vedestä.
Katastrofi Gazassa on heikentänyt humanitaarista tilannetta myös muilla palestiinalaisalueilla. Kirkon Ulkomaanavulla on ollut Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa hankkeita vuodesta 2012 lähtien ja oma toimisto vuodesta 2016.
Sota on läikkynyt jo pitkään naapurimaihin ja viimeisimmäksi syvälle Libanoniin, jossa jopa miljoonan siviilin on arvioitu pakenevan pommituksia maan sisällä sekä rajojen yli naapurimaa Syyriaan. Kirkon Ulkomaanapu tukee kriisiä pakenevia myös Syyriassa.
KUA myöntää 220 000 euroa Itä-Jerusalemin ja Länsirannan perheiden auttamiseksi
Katastrofi Gazassa on heikentänyt humanitaarista tilannetta myös muilla palestiinalaisalueilla. Kirkon Ulkomaanavun työ Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla painottaa psykososiaalista tukea, lasten suojelua humanitaarisessa kriisissä sekä opettajien kouluttamista etäopetusta varten.
KIRKON ULKOMAANAPU (KUA) myöntää katastrofirahastostaan 220 000 euroa sodasta kärsivien perheiden auttamiseen Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla. Työ keskittyy psykososiaaliseen tukeen, lasten suojeluun humanitaarisessa kriisissä sekä opettajien etäopetustaitoihin. Lisäksi KUA pyrkii tukemaan niitä perheitä, jotka ovat menettäneet toimeentulonsa kriisin vuoksi.
“Gazan erittäin haastavan tilanteen ohella myös perheet Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla kärsivät voimakkaasta humanitaarisesta kriisistä. Alueen väkivaltaisuuksien myötä lapset ovat traumatisoituneita ja pelokkaita. Henkinen kuorma on iso”, Kirkon Ulkomaanavun maajohtaja Sabina Bergholm painottaa.
Humanitaarinen tilanne palestiinalaisalueilla on heikentynyt voimakkaasti 7.10.2023 alkaen, jolloin terroristijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin ja otti panttivankeja. Sittemmin Israel on hyökännyt Gazaan sekä ilma- että maateitse.
Vaikea tilanne Gazan kaistaleella vaikuttaa perheiden elämään myös Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa. Palestiinalaisten pakkosiirrot, heihin kohdistuva väkivalta ja kotien tuhoaminen ovat lisääntyneet merkittävästi. Palestiinalaisalueiden rajat ovat suljettuja, minkä myötä moni perhe on menettänyt toimeentulonsa, eivätkä tavarat liiku rajojen yli entiseen tapaan.
Työ pureutuu lasten ja perheiden psykososiaaliseen hyvinvointiin
Kirkon Ulkomaanapu on toiminut Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa jo vuosia laadukkaan ja yhdenvertaisen koulutukseen parissa. Sota on vaikuttanut voimakkaasti lasten mahdollisuuksiin käydä koulua ja elää turvallista arkea.
“Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla kriisi on johtanut siihen, etteivät lapset pääse kouluihin tai heidän koulutiensä on turvaton. Alueen koulut ovat siirtyneet joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi etäopetukseen. Lasten mahdollisuudet oppia ovat heikentyneet. Sen vuoksi opettajia pitää tukea etäopetuksen järjestämisessä”, Bergholm painottaa.
Kirkon Ulkomaanavun ja sen paikallisten kumppanijärjestöjen tavoitteena on tukea lasten psykososiaalista hyvinvointia kriisin keskellä. Kriiseissä koulu on luonteva paikka koota yhteisö yhteen ja käsitellä traumoja. Länsirannan ja Itä-Jerusalemin opettajat saavat tukea paitsi etäopetuksen järjestämiseen myös siihen, miten he voivat opettaa ja kohdata traumatisoituneita lapsia uudessa tilanteessa.
Koulutukset järjestetään yhteistyössä paikallisten ammattilaisten ja suomalaisten Opettajat ilman rajoja –vapaaehtoisten kanssa.
KUA etsii jatkuvasti uusia keinoja auttaa
Kirkon Ulkomaanapu lähetti lokakuun lopussa humanitaarisen avun asiantuntijaan Lähi-itään keräämään tietoa siitä, miten järjestö voisi parhaiten auttaa hädänalaisia ihmisiä. Kirkon Ulkomaanapu ei toistaiseksi toimi Gazassa.
”Gazan tilanteesta on ollut erittäin vaikeaa saada tietoa, ja vain muutamat järjestöt ovat voineet toimittaa apua Gazaan. Kirkon Ulkomaanavun tavoitteena on myös tulevaisuudessa tehostaa avustustyötämme turvallisesti siten, että voimme varmistaa avun tavoittavan kaikista heikoimmassa asemassa olevat ihmiset”, kansainvälisen työn johtaja Marja Jörgensen sanoo.
Humanitaarinen tilanne Gazassa on katastrofaalinen. YK:n humanitaarisen järjestön (OCHA) välittämien Gazan viranomaistietojen mukaan jopa 15 000 siviiliä on menehtynyt sodan aikana. Gazan 2,2 miljoonasta asukkaasta 1,8 miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa ja lähtemään alueen sisäiseksi pakolaiseksi.
Lahjoittamalla voit auttaa
Kirkon Ulkomaanapu on avannut hätäapukeräyksen, jonka avulla helpotetaan lasten koulunkäynnin jatkumista Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa. Keräykseen voi osallistua: • Verkkosivuillamme • MobilePaylla numeroon 85404 • Tilisiirrolla tilille FI08 5723 0210 0215 51, viitenumero 8170
Mediapyynnöt ja -tiedustelut:
Maajohtaja Sabina Bergholm, sabina.bergholm@kua.fi, +358 40 669 3930 Kansainvälisen työn johtaja Marja Jörgensen, marja.jorgensen@kua.fi, +358 50 567 0464 Viestinnän asiantuntija Ulriikka Myöhänen, ulriikka.myohanen@kua.fi, +358 50 576 7948
Ihmisoikeusloukkausten ja väkivallan määrä kasvoi lokakuun alun jälkeen voimakkaasti myös KUA:n toiminta-alueilla Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa.
LOKAKUUN ALUSSA kiihtynyt konflikti Gazan ja Israelin alueilla on aiheuttanut mittavan humanitaarisen kriisin. Kirkon Ulkomaanapu lähetti lokakuun lopulla asiantuntijan alueelle selvittämään humanitaarisen avustustyön aloittamista palestiinalaisalueilla. Osana tukea KUA on selvittänyt kumppanijärjestönsä kanssa myös psyko- sosiaalisen tuen antamista konfliktista kärsiville lapsille.
KUA:n nimeämä henkilö aloitti selvitystyönsä Egyptin pääkaupungissa Kairossa, jossa toimii useita YK:n alaisia ja muita, erityisesti Gazan humanitaarisen tilanteen helpottamisen kannalta oleellisia avustusjärjestöjä.
”Alueelle sijoitettavan asiantuntijan tehtävänä on selvittää humanitaarisen avun tarvetta, pakolaistilannetta ja tuottaa meille tietoa siitä, miten voimme parhaiten ja tehokkaimmin auttaa hädänalaisia ihmisiä, kertoo KUA:n varatoiminnanjohtaja Ikali Karvinen.
”Olemme kaikkien kriisien koskettamien ihmisten puolella, olivat he sitten missä tahansa. Arvoihimme kuuluu puolueettomuus ja avun ja toivon saattaminen niille ihmisille, jotka sitä eniten tarvitsevat”, sanoo humanitaarisen avun päällikkö Jan De Waegemaeker.
Myös Lansirannan tilanne hälyttävä
KUA on työskennellyt pitkään Länsirannalla opetussektorin kehittämisen parissa. KUA on myös tänä vuonna tarjonnut Itä-Jerusalemissa syrjäytymisvaarassa oleville palestiinalaislapsille psykososiaalista ja oppimiseen painottuvaa tukea ja Israelissa teini-ikäisille vuorovaikutuskoulutusta.
Alueellinen maajohtaja Sabina Bergholm kuvaili tilanteen kiristyneen lokakuun tapahtumien seurauksena myös KUA:n ohjelma-alueilla Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa. KUA evakuoi alueella työskennelleet suomalaiset vapaaehtoisensa lokakuun alkupuolella.
”Lapset ovat koko alueella peloissaan ja kärsivät. He ovat huolissaan siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Länsirannalla ihmisoikeusloukkausten määrä on kasvanut lokakuun alun jälkeen”, Bergholm sanoo.
Väkivallan kiihtymisen, lasten koulunkäyntiäkin vaikeuttavien liikkumisrajoitusten ja pelon ja pakkosiirtojen uhan myötä KUA painottaa työtään vahvemmin psyko- sosiaaliseen tukeen, jota tarjotaan lapsille ja nuorille osana koulunkäyntiä.
”Tuen saaminen on kaikille lapsille konfliktien keskellä äärimmäisen tärkeää. Koulu ja koulun kaltaiset toiminnot ovat heille turvapaikka, jossa he saavat leikkiä ja keskustella turvallisten aikuisten kanssa”, Bergholm sanoo.
Kirkon Ulkomaanapu selvittää humanitaarisen avustustyön aloittamista palestiinalaisalueilla
Päätöksen taustalla on Egyptin torstainen ilmoitus avata Rafahin rajanylityspiste humanitaarisen avun toimittamiseksi Gazaan.
KIRKON ULKOMAANAPU (KUA) lähettää humanitaarisen hätäavun asiantuntijan selvittämään avustustyön toimittamisen mahdollisuuksia palestiinalaisalueilla. KUA:n nimeämä henkilö aloittaa selvitystyön Egyptin pääkaupungissa Kairossa, jossa toimii useita YK:n alaisia ja muita, erityisesti Gazan humanitaarisen tilanteen helpottamisen kannalta, oleellisia avustusjärjestöjä.
KUA:n päätöksen taustalla on Egyptin torstainen ilmoitus avata Rafahin rajanylityspiste humanitaarisen avun toimittamiseksi Gazaan.
”Alueelle sijoitettavan asiantuntijan tehtävänä on selvittää humanitaarisen avun tarvetta, pakolaistilannetta ja tuottaa meille tietoa siitä, miten voimme parhaiten ja tehokkaimmin auttaa hädänalaisia ihmisiä, sanoo KUA:n varatoiminnanjohtaja Ikali Karvinen.
Kirkon Ulkomaanapu on Suomen suurin humanitaarisen avun järjestö, joka on perustettu vuonna 1947. Toimimme tällä hetkellä 12 maassa siellä, missä hätä on suurin. KUA työskentelee Länsirannalla opetussektorin kehittämisen parissa, tarjoaa Itä-Jerusalemissa syrjäytymisvaarassa oleville palestiinalaislapsille iltapäivätoimintaa ja Israelissa teini-ikäisille keskustelutyökaluja.
KUAn vapaaehtoiset poistuneet Länsirannalta turvallisuustilanteen vuoksi – työ koulutuksen parissa jatkuu
Kirkon Ulkomaanapu pitää tärkeänä, että työ palestiinalaisalueilla ja Israelissa jatkuu kriisistä huolimatta.
LÄNSIRANNALLA JA ITÄ-JERUSALEMISSA työskennelleet Kirkon Ulkomaanavun suomalaiset vapaaehtoiset ovat poistuneet alueelta tiistaina 10.10. Syynä poistumiselle on Israelin ja palestiinalaisalueiden heikentynyt turvallisuustilanne sen jälkeen, kun Hamas aloitti sotilaallisen eskalaation ja Israel on vastannut pommittamalla saarrettua Gazaa.
Kirkon Ulkomaanavulla oli Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa viisi vapaaehtoista Eappi-ihmisoikeustarkkailijaa ja kolme Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoista. Päätös alueelta poistumisesta tehtiin yhdessä Kirkon Ulkomaanavun turvallisuustiimin ja johtoryhmän kanssa.
“Kaikki vapaaehtoisemme voivat hyvin ja ovat kertoneet meille olevansa tyytyväisiä Kirkon Ulkomaanavun tekemään järjestelyyn”, kertoo KUAn vapaaehtoistyön päällikkö Sabina Bergholm.
Työ jatkuu ja saa mahdollisesti uusia muotoja
Kirkon Ulkomaanapu toivoo, että väkivaltaisuudet miehitetyillä palestiinalaisalueilla ja Israelissa loppuvat välittömästi. KUA peräänkuuluttaa myös humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuksien toteutumista alueella. Siviiliväestöön kohdistuva väkivalta on aina väärin, ja humanitaarisen lain mukaisesti siviilejä on suojeltava, kunnioitettava ja kohdeltava inhimillisesti.
Kirkon Ulkomaanapu pitää tärkeänä, että työ palestiinalaisalueilla ja Israelissa jatkuu kriisistä huolimatta. Työn loppumisen seuraukset heikentäisivät kriisistä kärsivien siviilien elämää entisestään.
Kirkon Ulkomaanavun työ Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla keskittyy laadukkaan ja inklusiivisen koulutuksen tukemiseen. Työ jatkuu mahdollisuuksien mukaan, koska koulutus ja koulunkäyminen on tärkeää myös kriisitilanteissa. Koulu tarjoaa rutiineja lasten ja nuorten elämään, ja epävarmoina aikoina opettajat ovat oppilaille tärkeitä, turvallisia aikuisia. Kirkon Ulkomaanavun työhön koulutussektorilla kuuluu myös psykososiaalisen tuen järjestäminen lapsille ja kouluhenkilökunnalle.
“Maatoimistomme työ jatkuu paikallisten työntekijöidemme ja kumppanijärjestöjemme voimin. Jatkamme työtä koulutussektorilla ja keskitymme näinä haastavina aikoina erityisesti psykososiaaliseen tukeen”, Bergholm kertoo.
KUA on jatkuvassa yhteydessä paikallisiin työntekijöihinsä ja seuraa tarkasti turvallisuustilanteen kehittymistä alueella. Selvityksessä on myös, voisiko alueelta poistuneiden vapaaehtoisten asiantuntijoiden työ jatkua etäyhteyksin. Opettajat ilman rajoja –verkostolla on hyviä kokemuksia korona-aikana luoduista malleista, joissa etäyhteydet osoittautuivat tärkeiksi työkaluiksi yhteistyössä.
Vapaaehtoisia ihmisoikeustarkkailijoita Länsirannalle ja Itä-Jerusalemiin lähettävä Suomen EAPPI-ohjelma on huolestunut Israelin esittämistä aikeista liittää Länsirannan alueita itseensä.
Israel on viemässä parlamentin käsittelyyn 1. heinäkuuta siirtokunta-alueiden sekä Jordanlaakson liittämisen Israeliin. Alueet kattavat noin 30 prosenttia nykyisestä Länsirannasta. Alueliitokset ovat osa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Lähi-idän rauhansuunnitelmaa, joka julkaistiin alkuvuodesta.
Nyt esitettyjen alueiden liittäminen Israeliin vesittäisi toiveet rauhan solmimisesta Israelin ja Palestiinan välille sekä haastaisi kansainvälistä yhteistyötä ohjaavien periaatteiden, kuten YK:n peruskirjan, lainmukaisuuden. Alueliitoksilla voi olla arvaamattomia vaikutuksia kansainvälisille suhteille laajemminkin.
Suomen Eappi-ohjelma on huolestunut alueliitosten mahdollisista seurauksista israelilaisten ja palestiinalaisten elämään, joka uhkaa vain vaikeutua.
”Pelkään alueliitosten tappavan alueen elinvoimaisuuden. Asun Betlehemin lähellä Beit Jalassa [Palestiinan hallinnon alaisella] A-alueella, mutta tämä ravintola ja maani ovat [Israelin hallinnoimalla] C-alueella. Pääsenkö ensi kuussa vielä kulkemaan edes takaisin? On hermostuttavaa odottaa tietoa, miten kulkeminen maiden, kodin ja perheen välillä onnistuu jatkossa. Beit Jala on tiheään asuttua aluetta, ja olemme riippuvaisia C-alueen maatalousmaistamme ja oliivipuistamme”, kertoo palestiinalainen kristitty Abu Issa.
Jos kansainvälinen yhteisö antaa liittämiselle hiljaisen hyväksyntänsä, se rapauttaa kansainvälistä sääntöperusteista järjestelmää, jolla on ratkaiseva merkitys Euroopan ja koko maailman vakaudelle ja turvallisuudelle.
Israel-Palestiina-konfliktin ratkaisun tulee perustua tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, jotta se olisi kestävällä pohjalla.
Euroopan tulee ottaa johtava rooli kansainvälisten toimijoiden yhteen tuomiseksi, jotta Israelin aikomat alueliitokset voidaan estää ja turvata oikeudenmukaisuuteen perustuvan ratkaisumallin edistäminen.