Ukrainan sota ja muut suuret muutokset kansainvälisessä toimintaympäristössä ovat viime vuosina vaikuttaneet voimakkaasti KUA:n kaltaisten humanitaaristen järjestöjen rahoitukseen.
KIRKON ULKOMAANAVUN (KUA) hallituksen päätöksen mukaisesti KUA:n toiminta Kambodžassa päättyy vuoden 2023 lopulla. KUA:lla on ollut Kambodžassa maatoimisto vuodesta 2011 alkaen.
”Pitääksemme paikallisille hyödynsaajillemme ja rahoittajillemme tekemämme lupaukset, jatkamme yhteistyössä kumppaneidemme kanssa loppuun keskeneräiset ohjelmamme”, sanoo KUA:n kansainvälisen ohjelmatoiminnan johtaja Marja Jörgensen.
Ukrainan sota ja muut suuret muutokset kansainvälisessä toimintaympäristössä ovat viime vuosina vaikuttaneet voimakkaasti KUA:n kaltaisten humanitaaristen järjestöjen rahoitukseen. Niiden vuoksi Suomen valtio ja moni perinteinen vakaa kehitysyhteistyön rahoittaja ovat joutuneet leikkaamaan budjettiaan ja painottamaan rahoituksessaan työtä, joka liittyy niiden omien rajojen sisäpuolelle suuntautuvaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tukemista.
Olosuhteisiin nähden KUA:n taloudellinen tilanne on vuonna 2023 pysynyt melko vakaana. Kuitenkin vuosi 2024 tuo mukanaan haasteita, kun pitkäaikaisesta ja valmiiksi korvamerkitsemättömästä humanitaarisesta rahoituksesta on tulossa vaikeammin ennakoitavaa ja harvinaisempaa.
”Näissä olosuhteissa näemme välttämättömänä päättää maatoimistomme toiminnan Kambodžassa nyt hallitusti, jotta pystymme suunnittelemaan säästyneiden varojen tehokasta käyttöä siellä, missä niitä kipeimmin tarvitaan. Toivomme, että paikalliset sidosryhmämme tukevat meitä tämän siirtymän aikana ja pystyvät mahdollisesti jopa osallistumaan paikallisen omistajuuden ja kestävän kehityksen rakentamiseen työmme päättymisen jälkeen Kambodžassa”, Jörgensen sanoo.
KUA:n työ rakentanut Kambodžassa vakaan alustan positiiviselle muutokselle
Vaikka maatoimiston lopettaminen Kambodžassa johtuukin pitkälti muuttuneesta maailmanpoliittisesta tilanteesta, Jörgensen korostaa sitä vaikutusta ja muutosta, jonka KUA on työllään saanut maassa aikaan. Hän haluaa kiittää kaikkia KUA:n sidosryhmiä, jotka ovat olleet mukana työskentelemässä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ihmisoikeuksien eteen.
”KUA:n työn merkitys laadukkaan koulutuksen, toimeentulon ja rauhan eteen Kambodžassa on yli vuosikymmenen aikana rakentanut vakaan alustan positiiviselle muutokselle, joka ei enää ole KUA:sta akuutisti riippuvainen.”
Kuluneiden 12 vuoden aikana KUA on tukenut Kambodžan koulutus-, nuoriso- ja urheiluministeriötä maan ensimmäisen opinto-ohjausjärjestelmän luomisessa. Työn ansiosta opinto-ohjaus otettiin virallisesti mukaan maan opetusohjelmaan ja uusia opoja koulutetaan koko 16,5-miljoonaisen maan tarpeisiin. Nuoret ovat kehittyneen koulutusjärjestelmän ansiosta saaneet uusia hyödyllisiä taitoja, joka on avannut heille parempia toimeentulomahdollisuuksia aikuisina. KUA on myös tukenut maassa yhteisöjä kestävässä luonnonvarojen käytössä ja ilmastonmuutokseen varautumisessa.
Korona toi digiosaamisen pakolaisyhteisöihin – ”Me tarvitsemme näitä taitoja”
Harva arvasi vuoden 2020 alkupuolella, millaisiin saavutuksiin maailma venyy, kun on pakko. Pandemia pakotti asukkaat koteihinsa niin pakolaisleireillä kuin niiden ulkopuolella, ja vain luovuus oli rajana seuraavien kuukausien etäratkaisuissa. Yksi asia kävi selväksi Kirkon Ulkomaanavun toimintamaissa: digitaidoille on huutava tarve.
ZAATARIN PAKOLAISLEIRI pohjoisessa Jordaniassa oli eristyksissä keskellä aavikkoa jo paljon ennen pandemiaa, mutta korona-aika on pakottanut leirin 80 000 asukasta pysyttelemään entistä tiukemmin omissa oloissaan.
Vuonna 2012 perustetussa Zaatarissa on kamppailtu parempien internetyhteyksien puolesta aina siitä lähtien, kun leiri alkoi täyttyä sotaa pakenevista syyrialaisista. Leirioloissa haasteita ovat laitteiden puute, yhteyksien kallis hinta ja sähkökatkot. Monilla on silti polttava tarve pitää yhteyttä kotimaahan jääneisiin perheenjäseniinsä.
Pandemia-aikana yhteyksien, laitteiden ja digitaitojen tarpeesta tuli entistä pakottavampi. Tilanne oli monille uusi.
”Elektronisista työkaluista tuli perustarpeita kaikissa töissä, koulunkäynnissä ja yliopisto-opinnoissa. Sekä lapset että aikuiset käyttävät laitteita ja yhteyksiä, mikä on tuonut mukanaan myös ongelmia, esimerkiksi epätoivottuja verkkosivuvierailuja ja häirintää,” kuvailee Wissam Ahmed al-Mutlaq, 28.
Itsekin pakolaisena Jordaniaan saapunut syyrialainen al-Mutlaq kouluttaa Zaatarin leirin asukkaita käyttämään yhteyksiä ja laitteita turvallisesti.
Kyberturvallisuuteen keskittyvillä kursseilla käsitellään tietojen kalasteluun, tietomurtoihin ja elektroniseen rahankäyttöön liittyviä aiheita.
Kyberturvallisuuteen keskittyvillä kursseilla käsitellään tietojen kalasteluun, tietomurtoihin ja elektroniseen rahankäyttöön liittyviä aiheita. Osin WhatsApp-yhteyksin järjestetylle, keskimäärin kaksituntiselle kurssille osallistui syyskuun 2020 ja maaliskuun 2021 välillä 1 219 Zaatarin leirin asukasta.
”Kyberturvallisuustaitoja pidetään tämän ajan välttämättömyytenä. Yhteisöt tarvitsevat näitä taitoja, ja sen vuoksi koulutuksia pitää järjestää”, painottaa al-Mutlaq.
Al-Mutlaqin kouluttajaparina toimii niin ikään Syyriasta paennut, kirjastonhoitajana työskentelevä Ibtisam Riyad Ghazi, 35.
Ghazi kertoo kuulleensa monen joutuneen tekemisiin kyberrikosten, tilien hakkeroinnin ja vaarallisten linkkien kanssa. Pandemia-aikana esimerkiksi verkkohäirintä on lisääntynyt, eikä vanhemmilla ole ollut aikaa vahtia etäyhteyksin koulua käyvien lastensa kaikkia tekemisiä.
”Koulutusten yhteydessä olemme kuulleet pojilta ja tytöiltä erilaisista ongelmista, joita he ovat peitelleet perinteiden ja yhteisön pelossa”, Ghazi kertoo.
”Kyberturvallisuustaitoja pidetään tämän ajan välttämättömyytenä. Yhteisöt tarvitsevat näitä taitoja, ja sen vuoksi koulutuksia pitää järjestää”, painottaa Wissam Ahmed al-Mutlaq, 28. Kuva: Osama Nabeel
Koulutuksissa katsotaan opetusvideoita ja käydään ryhmäkeskusteluja. Ibtisam Riyad Ghazi, 35, osallistui koulutukseen viime vuonna ja opettaa nyt taitojaan eteenpäin. Kuva: Osama Nabeel
Kirkon Ulkomaanavun työ Jordaniassa keskittyy pakolaisten ja jordanialaisten toimeentulo- ja koulutusmahdollisuuksien parantamiseen. Viime vuosina esiin on noussut uudenlaisia tarpeita. Pakolaistaustaiset henkilöt tarvitsevat esimerkiksi koodaamiseen ja digimarkkinointiin liittyviä taitoja, joiden avulla he pääsevät käsiksi parempaan toimeentuloon ja laajempiin markkinoihin.
Kyberturvallisuuskurssille osallistunut syyrialainen Khadija Youssef Hariri uskoo kurssin parantaneen hänen työllistymismahdollisuuksiaan. Hariri kertoo oppineensa käyttämään digitaalista lompakkoa, mikä helpottaa sähköisten liiketoimien tekemistä.
”Nämä taidot ovat meille uusia”, Hariri toteaa tyytyväisenä.
Etätyökulttuurin kehittyminen avaa myös pakolaisille uusia työllistymismahdollisuuksia. Kirkon Ulkomaanapu sekä suomalainen pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia tukeva StartUp Refugees aloittivat toukokuussa Zaatarissa yhteistyön.
Projektissa Suomessa olevat mentorit tarjoavat leirissä asuville koulutusta etäyhteyksin. 45 leirin asukasta oppii, millaisia mahdollisuuksia ICT-alan freelance-työt voivat tarjota ja kuinka omaa osaamistaan voi markkinoida.
25-vuotias Zakaria Tahseen Alkilani sai mentorin Suomesta. KUA:n ja Startup Refugeesin hanke välittää ICT-alan yrittäjyysoppeja Zaatarin leirin asukkaille. Alkilani haluaa ohjelmoida pelejä. Kuvaus: Osama Nabeel, Editointi: Ville Nykänen
Tabletit ja pelit tukevat oppimista
Pandemian vaikutukset ovat alleviivanneet laitteiden, yhteyksien ja taitojen tärkeyttä. Esimerkiksi 44 miljoonan asukkaan Ugandassa 15 miljoonaa lasta on kärsinyt korona-aikana koulusuluista. Luku pitää sisällään 600 000 ala- ja yläkouluikäistä pakolaistaustaista koululaista.
On tärkeää, että etäyhteydet ja digitaidot ovat jatkossa kaikkien saatavissa.
Kirkon Ulkomaanapu on yhdessä hollantilaisen kumppanijärjestön kanssa varustanut tablettitietokoneilla luokkia Länsi- ja Luoteis-Ugandan pakolaisasutusalueilla. Peruskoulun oppilaat voivat pelata tableteilla luku- ja laskutaitoa kehittäviä vuorovaikutuksellisia pelejä.
”Pelit perustuvat Ugandan opetusviranomaisen hyväksymään peruskoulun opetussuunnitelmaan, jonka tarkoitus on tehdä oppimisesta hauskaa, osallistavaa ja tehokkaampaa,” kertoo KUA:n vanhempi ohjelmatyöntekijä Filbert Idha.
Lisäksi KUA ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ovat jalkauttaneet kouluihin digitaalisen alustan, jonka kautta oppilaat, opiskelijat ja opettajat pääsevät käsiksi oppimateriaaleihin ilman internetyhteyttä. Oppimateriaalit koostuvat teksteistä, videoista, vuorovaikutuksellisista simulaatioista ja digipeleistä. Niiden avulla opiskellaan kaikkea matematiikasta taideaineisiin.
Teknologia ei ole uusi juttu pakolaisasutusalueiden lapsille ja nuorille. Digitaitojen oppiminen on kuitenkin tärkeää, jotta lapset ja nuoret saavat laitteista ja yhteyksistä irti kaiken hyödyn. Kuva: Hugh Rutherford
Rwamwanjan pakolaisasutusalueen ammattikoululaiset ovat opiskelleet digiturvallisuutta ja -hygieniaa, digimarkkinointia sekä esimerkiksi valokuvausta ja videoiden tekemistä älypuhelimilla. Laitteet, yhteydet ja niiden käyttämiseen liittyvät taidot ovat tärkeitä myös perhesyistä.
”Joillain pakolaisista on perhettä kotimaassaan, ja digitaalinen vuorovaikutus on ainoa keino pitää yhteyttä heihin,” muistuttaa IT-projektityöntekijä Edgar Mutaryebwa.
Teknologia ei ole uusi juttu pakolaisasutusalueiden nuorille. Älypuhelimet ovat yleisimpiä laitteita edullisuutensa vuoksi, ja eniten nuoret käyttävät WhatsAppia, Googlea ja Facebookia.
Mutaryebwa uskoo, että digitaitojen oppiminen auttaa pakolaistaustaisia nuoria hahmottamaan päämääriään ja mahdollisuuksiaan. Taitojen puute puolestaan asettaa heidät marginaaliin ja lisää nuorten turhautuneisuutta.
”Kun älypuhelimet ja sosiaalinen media ovat helposti saatavilla, nuoret pääsevät käsiksi digimaailmaan. Ilman taitoja he kuitenkin joutuvat helposti vedätysten kohteiksi,” Mutaryebwa selventää.
KUA on yhdessä hollantilaisen kumppanijärjestön kanssa varustanut Ugandan pakolaisasutusalueiden kouluja tablettitietokoneilla. Kuva: Hugh Rutherford
Vuorovaikutukselliset pelit kehittävät oppilaiden luku- ja laskutaitoa. Kuva: Hugh Rutherford
”Olen aina rakastanut tietokoneita,” sanoo Kongon demokraattisesta tasavallasta Ugandaan paennut Byamukama Ruhigwa (oik.). Hän osallistui tietokonekurssille ja pyörittää nyt pientä elokuva- ja musiikkibisnestä pakolaisasutusalueella. Moni alueen nuorista ei tiedä paljoakaan tietokoneista, mutta Byamukama opettaa heitä mielellään. Kuva: Hugh Rutherford
Tuk-tuk ja animaatiovideot vievät oppeja syrjäseuduille
Syrjäseuduilla tietoliikenneyhteydet ovat usein huonoja tai puuttuvat kokonaan. Kirkon Ulkomaanavun toiminta-alueilla Kambodžassa 60 prosenttia perheistä ei omista televisiota tai pääse internetiin. Se tarkoittaa, etteivät televisiossa lähetetyt opetusohjelmat ja verkon oppimateriaalit tavoita heitä.
Haastavat tilanteet pakottavat luoviin ratkaisuihin. Kambodžassa opettajat ja opinto-ohjaajat ovat liikkuneet kylästä toiseen tuk-tukeilla pitämässä oppitunteja, jakamassa opiskelumateriaaleja ja rohkaisemassa perheitä tukemaan lapsiaan etäkouluaikana.
Hätä keinot keksii. Koronasulkujen aikana Kambodžan opettajat ja opinto-ohjaajat liikkuivat kylästä toiseen tuk-tukeilla pitämässä oppitunteja. Kuva: KUA Kambodža
Myanmarin syrjäisillä maaseuduilla on puolestaan kysyntää uusille yrityksille ja toimeentulomuodoille. Viime vuonna alueen asukkaille tuotettiin opetusmateriaaleja yrittäjyydestä ja käsityöläisyydestä animaatiovideoiden muodossa. Materiaalit tehtiin neljällä eri kielellä, jotta niistä olisi hyötyä mahdollisimman monelle.
Myanmarin maaseudulla naiset ovat saaneet yrittäjyyteen ja käsityöläisyyteen liittyviä oppeja animaatiovideoiden avulla. Videot tehtiin neljällä eri kielellä, jotta ne olisivat ymmärrettäviä mahdollisimman monelle. Kuva: Myat Kyaw Thein
Koulutukseen osallistuminen on tuonut yrittäjä Htoo Thint Zinille uusia kaupallisia mahdollisuuksia ja taloudellista hyötyä. Kouluttautuminen on parantanut tuotteiden laatua ja auttanut saamaan tuotteita myyntiin.
”Työskentelen yhdessä 50 muun käsityöläisen kanssa. Yritystoiminnan lisäksi opetan nuorten, naisten ja vammaisten ryhmille yrittäjyyteen liittyviä taitoja laadunvalvonnasta, suunnittelusta ja kirjanpidosta”, Htoo Thint Zin kertoo.
Myanmarilainen käsityöyrittäjä Htoo Thint Zin kävi animaatiovideokoulutuksen. Opit toivat hänelle uusia kaupallisia mahdollisuuksia ja taloudellista hyötyä. Kuva: Myat Kyaw Thein
Luovat ratkaisut Kirkon Ulkomaanavun toimintamaissa osoittavat, että pandemian vauhdittamaan etäaikaan liittyy myös mahdollisuuksia. Jos yhteydet ovat olemassa, niin esimerkiksi koulutukset ja oppimateriaalit ovat nyt yhä useamman saatavilla.
Teksti: Ulriikka Myöhänen, Linda Kabuzire, Noora Pohjanheimo
Juttu on julkaistu alun perin Tekoja-lehdessä 2/2021. Syksyn lehti kantaa teemaa Digi, teknologia ja kehitys.
Monissa Aasian maissa koronatilanne on pahentunut nopeasti. Kambodža, joka tähän asti on selvinnyt koronatartuntojen osalta vähällä, on nyt pahenevassa koronatilanteessa. Siinä missä koronan terveysvaikutukset ovat aiemmin pysyneet hallinnassa, on kulunut vuosi tuonut mukanaan lisää köyhyyttä ja haasteita lasten koulunkäyntiin. Kirkon Ulkomaanavun Kambodžan maatoimiston johtaja Ikali Karvinen kirjoittaa maan tilanteesta blogissaan.
Kambodža selvisi pitkään ilman laajamittaisia tartuntaryppäitä. Helmikuusta lähtien tilanne on selvästi pahentunut ja tapauksia on ollut koko maassa. Tällä hetkellä päivittäiset tartuntatapausten määrät vaihtelevat 400 ja 800 välillä, mutta myös suurempia tartuntamääriä on tavattu. Tehtaita, kokonaisia kyliä ja yhteisöjä on suljettu tartuntojen vuoksi. Sairaaloissa tai hoitokeskuksissa olevien määrä lasketaan tuhansissa, tällä hetkellä hoidossa on lehtitietojen mukaan 10 000 ihmistä. Hallitus on juuri antanut luvan tietyille yksityisille klinikoille toimia korona-sairaaloina. Tartunnat leviävät nopeasti tiheästi asutuissa asutuskeskuksissa, ja asunnoissa, joissa pienissä tiloissa elää kolmekin sukupolvea yhdessä. Lisäksi monen köyhän perheen päivittäinen toimeentulo saadaan ammateissa, joissa fyysisen välimatkan pitäminen on mahdotonta.
Kambodžan tautitilannetta ei kuitenkaan voida arvioida vain tautitapausten määrällä. Tautitilannetta tulee tarkastella kolmitahoisena ilmiönä, jossa ovat mukana tautitapausten määrä, rajut rajoitustoimet sekä rajoitustoimiin liittyvät ihmisoikeusnäkökulmat.
Heti pandemian alussa havaittiin, että rajojen sulkeutumisen myötä Kambodža on menettänyt keskeisen tulonlähteen, eli turismin. Lisäksi laajamittaiset rajoitustoimet ovat vaikuttaneet esimerkiksi tekstiiliteollisuuteen.
Tutkimustieto näyttää, että hiukan köyhyysrajan yläpuolella aiemmin olleet perheet ovat syöksyneet takaisin köyhyyteen, jossa esimerkiksi päivittäisestä ravinnonsaannista joudutaan tinkimään. Joidenkin lähteiden mukaan päivittäisistä aterioista on leikattu kolmannes pois. Pahin humanitaarinen hätä tällä hetkellä on alueilla, jotka ovat kaikista voimakkaimpien sulkutoimien alla. On raportoitu ruoan, juomaveden sekä lääkkeiden puutteesta. Raportointia sulkualueilta on rajoitettu. Käsityksemme mukaan on olemassa pelkoa myös siitä, että tyytymättömyys tilanteeseen loisi kansalaisten liikehdintää.
Hoitokapasiteetti on matala
Kambodža sairaala- ja hoitokapasiteetti on erittäin matala. Vaikka petipaikkoja on lisätty, ne täyttyvät nopeasti. Jo tällä hetkellä tiedämme, että kriisillä on kauaskantoiset seuraukset. Monien toimeentulo on loppunut, lasten oppimisvelka on lisääntynyt ja samalla rajut sulkutoimet horjuttavat uskoa viranomaisiin. Pahin skenaario on, että rajuja sulkutoimia hyödynnetään myös poliittisiin tarkoituksiin. Maailmalla tunnetaan laajemminkin ilmiö, jossa korona-rajoitusten avulla ja aikana säädetään lainsäädäntöä, joka heikentää kansalaisyhteiskuntaa ja pyritään luomaan pelotteita kansalaisvaikuttamiselle.
Kirkon Ulkomaanapu on sopeuttanut Kambodžassa ohjelmatyötään pandemian aikana vastaamaan kulloinkin voimassa olevia rajoitustoimia. Vuoden 2020 aikana käynnistettiin ruoka-ja käteisavustusten jakaminen kaikista heikoimmassa asemassa oleville perheille. Nuorisotyömme puolella investoitiin köyhien perheiden toimeentulon turvaamiseen ja koronatietoisuuden lisäämiseen. Koulutussektorilla etäopetusta on tuettu videotallenteilla ja virtuaalituen avulla. Olemme myös satsanneet oppimisteknologiaan. Työmme hyödynsaajat ovat todenneet avun tulevan tarpeeseen ja auttavan kaikista vaikeimman ajan yli. Tällä hetkellä tutkimme mahdollisuutta ruoka-apuun kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien perheiden keskuudessa, jotka ovat pahimmilla sulkualueilla. Toimimme yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa.
Positiivista on se, että Kambodža on Aasian alueella rokotustahdissa erinomaista luokkaa. Toivomme, että kiinalaiset rokotevalmisteet osoittautuvat tehokkaaksi laajemmassa käytössä. Myös Kirkon Ulkomaanavun työ jatkuu muuttuvista olosuhteista huolimatta. Hauraiden maiden korona-tilanteet osoittavat, miten tärkeää pitkäkestoinen rinnalla kulkeminen ja tilanteen seuraaminen on.
Ikali Karvinen
Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun Kambodžan maatoimiston johtaja.
Digitalisaatio etenee kaikkialla, myös kehitysyhteistyössä. Koulutusta on Suomessa tuotu digiaikaan jo vuosia ja COVID-pandemian aikana rikkaissa maissa etätyöhön ja –opetukseen on opittu hyödyntämään erilaisia työkaluja. Sekä digitaitoja että verkkopalveluiden saatavuutta lisätään ja parannetaan jatkuvasti. Sama suunta näkyy myös globaalisti, mutta köyhissä ja hauraissa ympäristöissä ollaan kehityksessä eri tahdissa.
Kirkon Ulkomaanavulla tehdään töitä sen eteen, että digitalisaation hyödyt saadaan käyttöön koulutushankkeissa Afrikassa ja Aasiassa. COVID-19-pandemia on vaikuttanut digitalisaation vauhdittumiseen Kirkon Ulkomaanavun kentällä.
”Viime keväänä kartoitimme pandemian vaikutuksia koulutussektorin työhön. Selvityksessä ilmeni, että KUA:n opetusalan ammattilaiset hyödynsivät jo monin tavoin opetusteknologiaa työssään. Koulutuksen digitalisaatio oli kehittymässä esimerkiksi Zoomin ja Teamsin, television ja radion kautta”, kertoo innovaatioiden, yhteistyön ja koulurakentamisen koordinaattori Pasi Aaltonen.
Käytössä olevat teknologiat ovat toistaiseksi hyvin yksinkertaisia. Radio on käyttökelpoinen väline maissa, joissa muut telekommunikaation menetelmät ovat joko kehittymättömiä tai köyhien perheiden saavuttamattomissa. Esimerkiksi Keniassa KUA hankki radioita, joissa on muistikortille paikka. Kun opettajien paikallisradioiden kautta jakamat lähetykset pystyi tallentamaan, se auttoi koululaisia kertauksessa ja tuki opetusta. Kirkon Ulkomaanapu oli mukana kehittämässä ohjeistusta radiovälitteiselle opetukselle, jota KUA:n työntekijät pääsivät hyödyntämään ohjelmamaissa.
Lapset opiskelevat Ugandassa radion välityksellä. Kuva: Hugh Rutherford
Opettajien ja opinto-ohjaajien koulutuksessa Kambodžassa ja Myanmarissa hyödynnetään heidän omia tietokoneitaan ja älylaitteitaan. Kambodžassa on hyödynnetty opinto-ohjaukseen videoitua materiaalia, jota on levitetty chat- ja Facebook-ryhmissä. Myös maan opetusministeriö on levittänyt sitä omilla alustoillaan. Videoihin on yhdistetty tehtäväpapereita, koska opiskelijoilla ei ole omasta takaa koulukirjoja. Videopohjainen opetus on uusi asia Kambodžassa mutta se on pandemian ja koulujen sulkemisen aikana mahdollistanut opintojen jatkumisen keskeytyksettä, kertoo Kambodžan maaohjelman koulutusasiantuntija Sari Turunen.
Keniassa ja Ugandassa on pilotoitu mobiilimentorointia opettajille hyvin tuloksin, vaikka omia älypuhelimia on vielä harvalla. Kirkon Ulkomaanapu on tarjonnut laitteita käyttöön ja opettajilla onkin yleensä kohtalaiset digitaidot. Suurin haaste työssä on taata kaikille riittävät verkkoyhteydet, joiden saaminen kuntoon on monissa kehittyvissä maissa merkittäviä tulevaisuuden kysymyksiä.
Opinto-ohjauksen kehittäminen ja uusien opojen kouluttaminen on merkittävä osa KUA:n työtä Kambodžassa. Koronaviruksen vuoksi kaikki lähiopetus jouduttiin keskeyttämään. Mak Buntith ja muut KUA:n kouluttamat opinto-ohjaajat löysivät nopeasti uusia tapoja jatkaa työtään.
30-vuotias Mak Buntith on yksi ensimmäisistä Kambodžassa valmistuneista opinto-ohjaajista. Hän on työskennellyt nyt viisi vuotta opona lukiossa Anlong Vilissa Battambangin maakunnassa. Lisäksi hän kouluttaa uusia opinto-ohjaajia ja tarjoaa tukea ja mentorointia heille.
”Hain koulutukseen, koska ajattelin että opinto-ohjaajana voin tuoda uusia mahdollisuuksia nuorten elämään ja tulevaisuuteen. Samalla se oli itselleni mahdollisuus kokeilla jotain uutta”, hän kertoo.
Kambodžassa monet lapset jättävät koulunkäynnin kesken. Yhtenä syynä tähän on se, että nuorilla ei ole tarpeeksi tietoa opiskelu- ja uramahdollisuuksista, eivätkä perheet pysty tukemaan heitä niissä. Opinto-ohjaus auttaa opiskelijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja suunnittelemaan opintojaan ja mahdollisia urapolkuja.
”Opinto-ohjaus on muuttanut minua myös ihmisenä. Olen oppinut käsittelemään tunteitani ja ajattelemaan kriittisesti. Kommunikointitaitoni ovat kehittyneet koulutuksien ja kokemuksen myötä”, Buntith sanoo.
Maaliskuun puolivälissä Kambodžan koulut suljettiin koronaviruksen vuoksi. Maaseudulla koululaiset elävät pitkien välimatkojen päässä ja sen vuoksi kotivierailujen tai pienryhmien järjestäminen on vaikeaa. Etäopiskelu on hyvin haastavaa ja siihen tarvitaan tukea.
KUA:n kouluttamat opinto-ohjaajat ovat suunnitelleet ja kuvanneet videoluentoja opinto-ohjauksesta. Haasteena ovat puutteelliset nettiyhteydet. Kaikilla lapsilla ei ole pääsyä verkossa oleviin palveluihin ja keskusteluryhmiin.
On tärkeää, että koululaiset voivat edelleen olla yhteydessä opinto-ohjaajaan aina, kun eivät ymmärrä jotain. Opinto-ohjaajaan ollaan usein yhteydessä myös ongelmista, jotka haittaavat opiskelua. Yleisimpiä ongelmia ovat oppimisvaikeudet ja perheasiat, kuten kotiväkivalta. Tämän vuoksi tukea saa videoiden lisäksi puhelimitse tai verkon keskusteluryhmissä.
Ensimmäisten videoiden kuvaaminen oli jännittävää. Buntith oli huolissaan siitä, onko materiaali tarpeeksi hyvälaatuista.
”Uudet opinto-ohjaajat ja koululaiset ovat kokeneet videot hyödyllisiksi. Etäopiskelun järjestäminen on ollut palkitsevaa, kun on päässyt tekemään uutta ja erilaista sekä oppinut uusia taitoja.”
Elina Yli-Hakalan kaukokaipuu alkoi lapsena, kun hän kiipesi ison männyn latvaan ja näki sieltä ensimmäisen kerran kauas suureen maailmaan. Liike ei ole toistaiseksi lakannut.
Tänä vuonna 70-vuotta täyttävä Elina suuntaa marraskuussa puoleksi vuodeksi Kambodžaan kehittämään perusopetuksen laatua. Matka Kambodžaan Opettajat ilman rajoja –vapaaehtoisena on Elinalle jo kolmas.
Takana on 33 vuoden ura yläkoulun kieltenopettajana Keravalla ja Espoossa. Jäätyään eläkkeelle keväällä 2011, Elina oli jo saman vuoden syksynä kiipeämässä vuorta Nepalissa osana Kapua -ryhmää. Matkalla maalattiin klinikka, tehtiin metsätöitä ja etsittiin salametsästäjiä.
Vuoria on tullut kiivettyä myös Keniassa ja Tansaniassa. Elina lähtee matkoilleen joko yksin tai edellisillä matkoilla tavattujen uusien tuttavuuksien kanssa.
”Lapsenlapset luottavat jo nykyään, että kyllä mummi pärjää siellä maailmalla”, Elina nauraa.
Sammumaton elämännälkä ja maratonharrastus on vienyt Elinaa ympäri maailmaa läpi aikuisiän. Erityisen hyvin mieleen on jäänyt Jerusalemin maraton 90-luvun loppupuolella. Lähtöviivalla Elina huomasi, että kilpailussa oli hänen lisäkseen vain yksi toinen nainen.
”Hän oli niin ilahtunut minut huomatessaan, että tuli halaamaan. Maalin häämöttäessä tiesimme jo paljon toistemme elämästä.”
Männyn latvasta suureen maailmaan
Järvenpäässä asuva Elina on kotoisin ”Kainuun korvesta”, Elinan omin sanoin.
”Kun kerran pääsin sieltä pussin perältä lähtemään niin liike ei lakkaa! Siellä maailma oli todella pieni, kymmenen savun kylä”, Elina muistelee.
Lapsia oli perheessä kymmenen ja leikit villejä. Veljien perässä pysyminen vaati kekseliäisyyttä.
Koulussa Elina oli utelias lapsi, joka halusi tietää kaiken Kainuun ulkopuolisesta maailmasta. Koulu pystyi kuitenkin tarjoamaan harmillisen vähän tietoa innokkaalle oppijalle. Yksi muisto lapsuudesta on jäänyt muita elävämmin mieleen.
”Kerran yhtenä kirkkaana helmikuun päivänä kiipesin ison männyn latvaan, olin silloin 6 tai 7 vuotias. Sieltä puun latvasta minulla oli oikea näköalatorni, metsä ja sininen taivas jatkuivat loputtomiin. Silloin ajattelin, että tuolla se iso maailma on ja joskus minä vielä tulen sinne! Minä vielä lähden täältä ja jonain päivänä katson sen maailman!”
Siitä alkoi loputon tutkimusmatka ja samalla jäi rakkaus korkeisiin paikkoihin.
Vapaaehtoistöitä siellä mihin tie vie, välillä etänä
Vuonna 2016 Elina lähti ensimmäistä kertaa Opettajat ilman rajoja –vapaaehtoiseksi Dream School -hankkeeseen Kambodžaan, Battambangin provinssiin. Hankkeen tavoitteena on perusopetuksen tason nostaminen ja opettajien ammattitaidon tukeminen. Maan ensimmäiset opinto-ohjaajat oli juuri koulutettu, ja Elina oli mukana kouluttamassa heistä tulevien opinto-ohjaajien kouluttajia.
Kun vapaaehtoisjakso Kambodžassa tuli puolen vuoden jälkeen päätökseensä, Elinaa pyydettiin palaamaan seuraavana keväänä takaisin.
Tuleva lähtö Kambodžaan on jo kolmas. Tarkoituksena on jatkaa samaa työtä opetuksen kehittämisen parissa, jonka Elina aloitti vuosina 2016-2017.
”Tuntuu hyvältä mennä takaisin, vähän kuin kotiin palaisi. Kun on ollut siellä hankkeen alkujuurilla, on etuoikeutettua päästä näkemään, mihin työ on johtanut.”
Elina tekee vapaaehtoistyötä myös Suomessa. Etävapaaehtoistöinä Elina mentoroi ugandalaisia opettajia Whatsappin välityksellä. Mobiilimentorointi on Kirkon Ulkomaanavun hanke, jossa suomalaiset opettajat auttavat ugandalaisia kollegoitaan etänä. Whatsapp on Ugandassa ja monessa muussa Afrikan maassa kätevin tapa pitää yhteyttä. Aivan toisenlaisten haasteiden kanssa painivan kollegan saappaisiin astuminen puhelimen välityksellä vaatii hyvää tilannetajua.
”Yhdellä opettajalla voi olla ryhmässä liki 200 oppilasta. Vaatii jonkin verran tilannetajua päättää, minkälaisia neuvoja sinne lähettää matkaan.”
Mukavuusalueelta poistuminen kasvattaa
Mikä saa Elinan lähtemään aina vain uudestaan?
”En pidä itseäni seikkailijana. Minulla on tietynlainen hinku oppia ja haastaa itseä, opettaa ja olla avuksi, jos suinkin mahdollista. Sitä tunnetta on vaikea sammuttaa, kun on mahdollisuuksia niin paljon jäljellä.”
Elina aikoo jatkaa matkustamista ja vapaaehtoistöitä niin kauan kuin siltä tuntuu. Palkitsevinta on, kun matkan päätteeksi tulee tunne, että kannatti mennä.
”Haluaisin rohkaista kaikkia laajentamaan perspektiiviä ja ottamaan omassa elämässään mahdollisuuksia tehdä asioita, joita ei olisi uskonut tekevänsä. Jokainen poistuminen omalta mukavuusalueelta muuttaa ja kasvattaa ihmistä väkisinkin. Unelmien tavoittelu tuo äärettömän syvää merkitystä elämään.”
Teksti: Elina Kostiainen
Opettajat ilman rajoja –verkosto lähettää opetusalan ammattilaisia vapaaehtoistehtäviin Aasiaan ja Afrikkaan.
Kevään 2020 paikkojen haku on käynnissä! Lue lisää ja hae ohjelmaan 10.11.2019 mennessä täällä.
Opinto-ohjauksella on saatu lupaavia tuloksia koulupudokkuuden vähentämisessä ja nuorison työelämäohjauksessa Kambodžassa. Ruotsin kehitysapuvirasto SIDA on myöntänyt 23 miljoonaa kruunua (noin 2,2 miljoonaa euroa) opinto-ohjauksen jatkamiseksi Battambangin ja Banteayn provinsseissa.
Kirkon Ulkomaanavun (KUA), Ruotsin työvoimatoimiston (SPES) ja Kambodžan opetusministeriön kolmen vuoden yhteishanke keskittyy opinto-ohjauksen tarjoamiseen yläkouluissa ja lukioissa. Hankkeesta tulee hyötymään arviolta jopa 10 000 nuorta.
Hankkeen tavoitteena on auttaa nuoria löytämään suunta opinnoilleen ja pääsemään kiinni työelämään. Nuorisolle annetaan tietoa ammattien laajasta kirjosta sekä opintopoluista, joita he voivat valita haluamiinsa ammatteihin päästäkseen. Lisäksi nuoria autetaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan, jotta he osaavat suuntautua omalta tuntuvalle alalle.
“Kambodžalaisella nuorisolla, kuten nuorilla kaikkialla maailmassa, on valtava potentiaali, jota ei tällä hetkellä hyödynnetä riittävästi. On tärkeää, että nuoret saavat laadukkaan koulutuksen, jonka turvin he pystyvät hankkimaan itselleen toimeentulon nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla. Opinto-ohjauksella on tässä merkittävä rooli”, sanoo Saara Lehmuskoski, KUA:n Kambodžan maajohtaja.
Lähes kaksi kolmasosaa Kambodžan väestöstä on alle 30-vuotiaita. Jotta Kambodžan talous voi jatkaa kasvuaan ja väestön hyvinvointi lisääntyä, tarvitaan motivoituneita nuoria työntekijöitä, joilla on työmaailman tarvitsemia taitoja ja koulutus.
Hankkeessa tietämys paikallisista työmarkkinoista yhdistetään suomalaiseen ja ruotsalaiseen tietotaitoon. Työ on jatkoa aiemmalle opinto-ohjauksen hankkeelle, jonka toteuttivat samat kumppanit.
“Odotamme KUA:ssa innolla, että voimme jatkaa tätä menestyksekästä työtä Ruotsin valtionavustuksen voimin, ja saada yhteistyöhön mukaan sekä Kambodžan kansallisen työvoimatoimiston, Ruotsin työvoimatoimiston että Kambodžan opettajakoulutuslaitoksen asiantuntijuuden. Tulemme saavuttamaan hankkeella tuhansia uusia oppilaita ja luomaan kestäviä ratkaisuja Kambodžan opetusjärjestelmälle”, Lehmuskoski jatkaa.
KUA on kehittänyt opinto-ohjausta Kambodžassa yhteistyössä maan opetusministeriön kanssa vuodesta 2014 alkaen. Kambodžan ensimmäiset opinto-ohjaajat koulutettiin vuosina 2015-2016 KUA:n Opettajat ilman rajoja –vapaaehtoisverkoston tuella.
Nykyään opinto-ohjaus on virallisesti osa Kambodžan kansallista opetussuunnitelmaa. Uusia opinto-ohjaajia koulutetaan jatkuvasti yhteistyössä Kambodžan opetusministeriön kanssa. Uusi kolmivuotinen hanke tulee mahdollistamaan opinto-ohjauksen leviämisen yhä laajemmalle maassa.
Lähes kaksi kolmasosaa Kambodžan väestöstä on alle 30-vuotiaita. Nuorissa on valtava potentiaali maan taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen – mutta he tarvitsevat tietoja koulutus- ja uramahdollisuuksista.
”Opinto-ohjauksesta on ollut paljon apua opinnoissani”, sanoo lukion ensimmäisellä luokalla oleva Angkeriya Oeurn, 15.
”Ennen opinto-ohjausta en tiennyt missä olin, mihin pitäisi mennä ja miten sinne pääsee”, hän kuvailee.
Anlongvilin yläkoulussa ja lukiossa Battambangin kaupungissa on ollut kaksi opinto-ohjaajaa jo reilun kolmen vuoden ajan. Se on yksi Kambodžan ensimmäisistä kouluista, joissa Kirkon Ulkomaanavun tuella aloitettiin opinto-ohjaus vuonna 2015.
“Muut opettajat opettavat ainettaan, mutta opinto-ohjaaja opettaa, miten asetetaan päämääriä, käytetään aikaa järkevästi ja valitaan itselle sopivia aineita. Hän saa meidän myös ajattelemaan, mitä haluamme tehdä tulevaisuudessa”, Angkeriya sanoo.
Angkeriyan unelma-ammatti on insinööri. Hän tietää, että opiskelupaikan saadakseen on panostettava matematiikkaan, geometriaan, kemiaan ja fysiikkaan.
”Opinto-ohjaus on opettanut minua paitsi tekemään työtä päämääräni eteen, myös tekemään päätöksiä. Muut eivät päätä puolestani”, hän kertoo.
Koulun pihalla käy iloinen hälinä. Lapset ja nuoret juttelevat, potkivat jalkapalloa ja pelaavat koripalloa paalujen päissä oleviin muovisiin pyykkikoreihin, joita yksi oppilas vuorollaan pitelee.
Anlonvilin koulu on iso, siinä on 1800 oppilasta ja sata opettajaa. Moni tulee kouluun kilometrien päästä. Julkista liikennettä täällä ei ole. Koulun pihalla on vartioitu parkkialue polku- ja moottoripyörille.
Hyviä tuloksia
Kirkon Ulkomaanapu alkoi kehittää opinto-ohjausta Kambodžassa pienentääkseen kuilua koulujen opetuksen ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen välillä. Kuilua syventää se, että moni keskeyttää koulun.
KUA koulutti maan kaikkien aikojen ensimmäiset opinto-ohjaajat hyödyntäen Opettajat ilman rajoja -verkoston vapaaehtoisten asiantuntemusta. Tulokset ovat olleet hyviä. Kouluissa, joissa on opinto-ohjausta, koulun keskeyttäneiden oppilaiden määrät ovat vähentyneet ja oppimistulokset parantuneet.
”Vaikka oppilas päätyisikin keskeyttämään koulun, en jätä häntä tyhjän päälle, vaan yritämme löytää hänelle paikan. Työhöni kuuluu yhteydenpito ammattikoulujen ja työnantajien kanssa”, kertoo opinto-ohjaaja Buntith Mak.
Opinto-ohjaus on sisällytetty kansalliseen opetussuunnitelmaan ja yhteistyössä Kambodžan opetusministeriön kanssa ohjaajia koulutetaan jatkuvasti lisää.
Et ole hyväksynyt markkinoinnin evästeitä nähdäksesi videon.
Opinto-ohjaus tekee oppilaista päämäärätietoisia Kambodžassa. Kambodžan menestystarina on herättänyt myös Myanmarissa kiinnostusta opinto-ohjausta kohtaan.
Kirkon Ulkomaanapu on jo usean vuoden ajan kehittänyt opinto-ohjausta Kambodžassa yhdessä maan opetusministeriön kanssa. On suuri erävoitto, että opinto-ohjaus on nykyään osa kansallista opetussuunnitelmaa.
Viime vuonna opinto-ohjausta sai jo 9127 kambodžalaista nuorta. Tähän mennessä opinto-ohjausta on annettu yläasteella, mutta nyt opinto-ohjaus on laajenemassa myös ammattikouluihin. Lisäksi yhteistyö paikallisten työvoimatoimistojen kanssa on aluillaan.
”Opinto-ohjauksella pyritään pitämään huolta, että opiskelijat eivät keskeytä tai tipu opinnoissa kärryiltä. Lisäksi koitetaan varmistaa koulusta valmistuneiden sijoittuminen työelämään. Tarvittaessa nuoria ohjataan yrittäjyyskoulutukseen. Opinto-ohjaaja varmistaa, että kukaan ei jää tyhjän päälle”, kertoo KUA:n koulutusasiantuntija Carita Cruz, jonka jatkokehittämä opinto-ohjauksen manuaali otetaan tänä vuonna käyttöön kambodžalaisissa ammattikouluissa.
Opinto-ohjauksella lisää selkärankaa opintoihin
Opintojen keskeyttäminen on Kambodžassa hyvin yleistä. Opo-toiminta aloitettiin alun perin siksi, että oppilaat saataisiin pysymään koulussa. Opinto-ohjauksen aloittamisen jälkeen koulupudokkuus on projektissa mukana olleissa kouluissa laskenut jopa viidennekseen.
Takano Yurin koulun rehtorin mukaan opinto-ohjaus on lisännyt oppilaiden päämäärätietoisuutta ja tuonut opiskeluihin lisää selkärankaa.
”Rehtori kertoi näkevänsä muutoksen ennen kaikkea opiskelijoiden asenteissa. Oppilaat ovat nykyään tavoiteorientoituneempia. Kyseisessä koulussa nyt 71 % pääsee läpi loppukokeesta, mikä on rehtorin mukaan aiempaa parempi tulos. Myös opettajille opon tuki on tärkeä, koska opettaja on työssään yleensä aika yksin”, Carita Cruz kertoo.
Opinto-ohjauksella on myös tähdätty siihen, että oppilaat jatkaisivat yläasteen jälkeen toisen asteen koulutukseen, eivätkä päätyisi töihin niin nuorena suoraan yläasteelta, koska eivät tiedä paremmasta. Opinto-ohjauksen tunneilla opitaan työelämätaitoja, kuten ongelmanratkaisua ja oma-aloitteisuutta sekä opetellaan tunnistamaan omia vahvuuksia, unelmia unohtamatta. Opo kertoo myös, miten nuoret voivat hankkia tietoa eri ammateista.
Kambodžassa on saatu niin hyviä tuloksia, että naapurimaa Myanmarissakin ollaan innostuttu opinto-ohjauksesta. Myanmarissa koulupudokkuus on suurinta viidennellä luokalla, johon etsitään nyt vastausta opinto-ohjauksesta.
”Saimme KUA:n tukemiin kambodžalaisiin kouluihin viime kuussa opintovierailulle tiimin KUA:n Myanmarin toimistosta, joka halusi kuulla lisää opinto-ohjauksesta ja sen hyödyistä. Samalla he pääsivät seuraamaan, kun Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoisemme Anki Mannström koulutti uusia opoja. Opinto-ohjaus aiotaan aloittaa KUA:n tukemissa kouluissa Myanmarissa mahdollisuuksien mukaan vielä tämän vuoden puolella”, Carita kertoo.
Oppilaista pidetään nyt parempaa huolta
Henkilökohtainen opinto-ohjaus on oppilaille uutta. Opon vastaanotolle tullaankin yleensä parhaan kaverin kanssa.
”Lähtökohtana on, että puhutaan siitä, mikä on opiskelijalle ajankohtaista ja tärkeää. Nuori voi esimerkiksi olla huolestunut, jos ei pärjää jossakin aineessa, ja haluaa jutella siitä opon kanssa”, Carita sanoo.
Opinto-ohjaus on myös lisännyt koulun aikuisten huolenpitoa ja vastuunottoa oppilaista.
”Ennen aineenopettajana työskennellyt opinto-ohjaaja kertoi minulle, että asenne omaan työhön on muuttunut. Aineenopettajana hän vain ”kävi töissä”, tuli aamulla ja lähti iltapäivällä, mutta nyt hän on ottanut tavaksi seurata hetken elämää koulun pihalla sekä töihin tullessaan että päivän päätteeksi, varmistaakseen että oppilailla on kaikki hyvin”, Carita kertoo.
Koulutuksen laadun kehittäminen on yksi Kirkon Ulkomaanavun työn painopisteistä. Olemme jäsenenä International Association for Educational and Vocational Guidance (IAEVG) järjestössä. IAEVG:een kuuluu yli 60 maata. Järjestö yhdistää opinto- ja uraohjauksen ammattilaiset maailmanlaajuisesti. IAEVG on tunnustettu UNESCOn, UNEVOCin, OECD:n ja ILO:n taholta ja järjestön muut kumppanit ovat mm. ELGPN, ICCDPP and WAPES. Jäsenyys linkittää tekemämme opinto-ohjaustyön globaalisti yhteisiin pyrkimyksiin kehittää opinto-ohjauksen laatua ja ammattimaisuutta.
Lisätietoja: Carita Cruz, temaattinen asiantuntija, oikeus koulutukseen, p. +358 40 183 6709
Mikael Ashorn etsii Kambodžassa keinoja auttaa köyhiä ihmisiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen.
Kambodža on yksi maailman eniten ilmastonmuutoksesta kärsiviä ja luonnonkatastrofeille alttiita maita. Asukkaiden suhtautuminen katastrofiriskeihin on käytännöllinen – he varautuvat mihin pystyvät.
”Ikävä kyllä mahdollisuuksia varautua on vähän, kun rahaa riittää juuri ja juuri seuraavaan päivään selviytymiseen”, kuvailee ilmastonmuutoksen ja katastrofivarautumisen asiantuntija Mikael Ashorn.
Ashorn työskentelee katastrofeille alttiita maita tukevan EU Aid Volunteers -ohjelman kautta vapaaehtoisena Kirkon Ulkomaanavun Kambodžan toimistolla. Hänen mukaansa katastrofin riskiin vaikuttaa voimakkaasti se, että väestö on köyhää ja suurilta osin riippuvaista maanviljelystä.
”Yksi tulva tai pahentunut kuivuus voi pyyhkäistä pois kaiken jo saavutetun kehityksen ja syöstä koko yhteisön takaisin köyhyyteen. Siksi ilmastonmuutoksen vaikutus ja mahdolliset luonnonkatastrofit pitää huomioida kaikkia kehitysprojekteja suunniteltaessa.”
Kansalaisjärjestöt ovat tärkeitä tekijöitä auttamassa kambodžalaisia varautumaan ilmastoriskeihin.
Jo pienillä ja yksinkertaisilla ratkaisuilla voidaan saada suuria muutoksia aikaan. KUA on tukenut muun muassa yksinkertaisten kastelujärjestelmien rakentamista. Ne suojaavat yhteisöä siltä, että sato ei täysin epäonnistu, jos sateet eivät tule odotetun mukaisesti.
Viljeltävien lajikkeiden monipuolistaminen on myös keino varautua. Viljelijät eivät ole vain yhden tuotteen varassa, jos sato epäonnistuu. Lisääntyneestä sadosta saadut tulot mahdollistavat paremman ennalta varautumisen.
”Myös yleinen riskien kartoittaminen yhdessä paikallisen väestön kanssa on tärkeää, jotta väestö voi ennaltaehkäistä riskien muuttumista katastrofeiksi”, Ashorn sanoo.
”Muita keinoja vaikuttaa ovat varoitusmekanismien luominen ja uusien sään kestävien lajikkeiden kehittäminen viljeltäviin kasveihin.”
Ashorn haki EU Aid Volunteers -ohjelmaan saadakseen työkokemusta alalta, jonne haluaa suuntautua. Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista ongelmista, joka tulee vain pahenemaan, eivätkä työt sen parissa ainakaan vähene tulevaisuudessa.
”Tehtävässä olen nähnyt, miten asiat joista olen lukenut opiskeluiden aikana, toteutuvat käytännössä järjestöissä ja ruohonjuuritasolla, sekä myös laajemmin miten EU toimii.”
Ilmastonmuutos on niin laaja käsite, että se Ashornin mukaan tuntuu lamaannuttavan toimijoita. Kun huomataan, ettei voida tehdä kaikkea, ei tehdä mitään.
”Onneksi kaikki eivät jää toimettomiksi. Minulle tulee ilmastonmuutoksesta mieleen joukko ihmisiä, järjestöjä, yrityksiä, johtajia ja valtioita, jotka ovat alkaneet reagoida muutokseen.”
Etenkin kehitysmaista puhuttaessa Ashornin mieleen nousee joukko nuoria, jotka näkevät tulevaisuuden toiveikkuuden kautta. He ovat aallonharjalla ottamassa hyödyn irti muutoksen tarpeesta.
”Viimeistään siinä vaiheessa, kun poliitikot ja markkinat tajuavat muutoksen pakon sekä varautumisen tuoman poliittisen ja taloudellisen hyödyn, maailma tulee muuttumaan.”
