Kriiseissä tyttöjen oikeudet toteutuvat harvoin – listasimme neljä asiaa siitä, miten pakolaisuus vaikuttaa tyttöihin
Lähi-idän kriisin vaikutukset yltävät pitkälle tulevaisuuteen ja voivat olla pysyviä, jollei humanitaariseen hätään vastata. Kriisien keskellä elävien tyttöjen tilanne on yleensä vaikein.
Humanitaariset kriisit vaikuttavat varttuvan sukupolven hyvinvointiin monin tavoin. Myös Gazan ja Libanonin väkivaltaisuudet ovat vaikuttaneet erityisen voimakkaasti lapsiin ja heistä huolehtiviin naisiin.
Naisia ja lapsia on kuollut Gazassa viime vuoden aikana enemmän kuin vuodessa missään muussa konfliktissa kahteen vuosikymmeneen, arvioi avustusjärjestö Oxfam tuoreessa analyysissaan. UN Womenin mukaan Gazan siviiliuhreista 70 prosenttia on naisia ja lapsia.
Libanonissa puolestaan jopa miljoona ihmistä on viranomaisarvion mukaan jättänyt asuinpaikkansa ja paennut turvallisimmille seuduille. Syyskuun loppupuolella kiihtynyt pakolaisten liikehdintä on johtanut siihen, että yli 241 000 ihmistä hakee turvaa rajan toiselta puolelta Syyriasta (UNHCR 8.10.2024). Paenneista merkittävä osa on lapsia ja naisia.
Kriisitilanteissa ja pakolaisina elävien lasten ja etenkin tyttöjen oikeudet toteutuvat harvoin. Kerromme neljällä esimerkillä, miksi.
1. Olosuhteet pakolaissuojissa ovat haastavat
Kun ihmiset joutuvat kriisitilanteessa jättämään kotinsa, pakenevat tytöt perheineen etsivät suojaa esimerkiksi koulujen, kirkkojen ja sairaaloiden yhteen syntyvistä pakolaissuojista. Kun liikkeellä on tuhansia, kymmeniä tuhansia ja lopulta satoja tuhansia ihmisiä, suojat ovat äkkiä täynnä. Tyttöjen ja muiden paenneiden oikeus yksityisyyteen sekä puhtaaseen juomaveteen, ruokaan ja hygieniaan toteutuu vain harvoin.
2. Terveys on uhattuna
Humanitaarisen kriisin yhteydessä myös terveydenhuollosta tulee äkkiä puutetta.
Sairastuneet ja haavoittuneet eivät välttämättä saa riittävää hoitoa. Huonoissa olosuhteissa taudit leviävät, eivätkä rokotusohjelmat toteudu. Jos lapsi pysyykin terveenä, aikuiset huoltajat saattavat sairastua, haavoittua tai kuolla.
Terveydenhuollon, perusasioiden ja yksityisyyden puute vaikuttaa kaikkiin, mutta tyttöjen tilanne on erityisen vaikea. Esimerkiksi kuukautishygieniasta huolehtiminen on vaikeaa ilman puhdasta vettä. Tulehdusriskit kasvavat.
Jos puhdasta juomavettä onkin tarjolla, tytöt saattavat rajoittaa juomistaan, jottei heidän tarvitsisi käydä usein likaisissa ja turvattoman oloisissa vessoissa. Hygieniatarvikkeiden saatavuus ja sanitaatio kriisitilanteissa ovat olennaisia etenkin tyttöjen ja naisten hyvinvoinnille.
3. Väkivallan ja hyväksikäytön uhka kasvaa
Turvattomassa ja pitkittyvässä kriisitilanteessa tytöt ovat entistä alttiimpia väkivallalle ja hyväksikäytölle. Tyttöjen ympärillä saattaa olla kriisistä johtuen vähemmän luotettavia aikuisia – esimerkiksi sukulaisia ja opettajia – jotka pitävät huolta tyttöjen suojelemisesta ja oikeuksien toteutumisesta.
Myös riski lapsiavioliitoista kasvaa, jos kriisi pitkittyy. Joissain kulttuureissa esiintyy vääristyneitä ajatuksia siitä, että turvattomassa tilanteessa varhainen avioliitto suojelisi tyttöä. Riskit lisääntyvät, jos ehkäisy- ja seksuaalineuvonnan palveluita ei pystytä järjestämään vallitsevan kriisin vuoksi.
4. Tauot koulunkäynnistä vaikuttavat tulevaisuuden mahdollisuuksiin
Kriisitilanteissa koulutus usein häiriintyy tai keskeytyy. Oppimisvajeen kurominen umpeen on tärkeää niin hyvinvoinnin, kehityksen kuin jatkokouluttautumisen vuoksi, sillä mahdollisuuksien hupeneminen vie lapsilta myös uskoa tulevaan. Lisäksi koulu tarjoaa lapsille rutiineja ja psykososiaalista tukea epävakaassa tilanteessa.
Vain pieni osa Gazan tytöistä on pystynyt vuoden aikana osallistumaan epäsäännöllisesti koulunkäyntiä muistuttavaan toimintaan. Mitä kauemmin koulutus on katkolla, sitä epätodennäköisempää on kouluun palaaminen. Koulutuksen keskeytyminen puolestaan voi vaikuttaa suoraan tulevaisuuden toimeentuloon.
Siksi koulunkäynnin keskeytymiset on pyrittävä pitämään kriiseissä niin lyhyinä kuin mahdollista.
+1. KUA:n työ auttaa tyttöjä Lähi-idän kriiseissä
On selvää, että moni Lähi-idän kriisien keskellä elävä tyttö tulee kantamaan konfliktin seurauksia mukanaan koko loppuikänsä. Nyt tärkeää on, että autamme kaikin mahdollisin keinoin, jotta vaikutukset jäävät mahdollisimman lieviksi.
Kirkon Ulkomaanapu pyrkii auttamaan sotatoimien keskellä eläviä ja pakolaisiksi joutuneita tyttöjä Gazassa, Libanonissa ja Syyriassa.
Gazassa työn tavoitteena on, että yhä useampi lapsi pääsisi osaksi koulunkäyntiin liittyviä aktiviteetteja ja saisi tukea traumojensa käsittelyyn. Libanonissa ja Syyriassa autamme pakenemaan joutuneita perheitä täyttämään perustarpeensa pakolaissuojissa.
Teksti: Merja Färm, Erik Nyström, Ulriikka Myöhänen
Kuva: ACT verkoston jäsen, DSPR, vastaamassa gazalaisten tarpeisiin tarjoamalla lääketieteellistä ja psykososiaalista tukea 18.1.2024., DSPR.
Tee tyttöjen päivän lahjoitus
- Lähetä tekstiviesti TYTTÖ numeroon 16499 (20€)
- Tee tilisiirto tilille FI08 5723 0210 0215 51, viitenumero: 2590
Myös nämä sisällöt saattavat kiinnostaa sinua:
Monien päällekkäisten kriisien seurauksena perheväkivalta, lasten hyväksikäyttö, lapsiavioliitot sekä lapsityövoima ovat yleistyneet Libanonissa, kirjoittaa KUA:n Beirutissa asuva humanitaarisen avun koordinaattori Emma Pajunen. KUA on aloittanut työn Beirutin satamaräjähdyksestä kärsineissä kouluissa.
Vierailin vastikään beirutilaisessa koulussa, jossa olemme aloittamassa Kirkon Ulkomaanavun koulutusteemaista työtä. Keskustelin opetushenkilökunnan ja koululaisten kanssa koulun tilanteesta. Mieleeni jäi koripallokenttä, jossa ei enää pelattu koripalloa. Minulle kerrottiin, että kenttä toimii nykyisin autojen parkkipaikkana.
Beirutissa leikkipuistot ovat olleet koronan vuoksi jo pitkään suljettuina. Moni lapsi ja nuori on ollut ison osan kuluneesta puolestatoista vuodesta kotona. Koulussa tapaamani oppilaat toivovat leikin ja pelien mahdollisuutta koulujen pihoilla, kun koulut taas syksyllä alkavat.
Kirkon Ulkomaanapu aloittaa kunnostustyöt viidessä satamaräjähdyksestä kärsineessä koulussa Beirutissa. Lasten leikeille ei ole sopivia tiloja vaurioituneissa kouluissa. Kuva: Emma Pajunen 2021.
Libanonissa lapset ja nuoret tarvitsevat nyt tukea enemmän kuin koskaan. Elokuun 2020 tuhoisan satamaräjähdyksen jäljiltä maa on poliittisessa pattitilanteessa ilman toimivaa hallitusta. Lisäksi Libanon kärsii vakavasta talouskriisistä, jota koronapandemia entisestään pahentaa.
Tukea tarvitsevat paikallisten lisäksi myös pakolaiset. Syyrian sodan seurauksena maassa on noin 1,5 miljoonaa syyrialaista, ja kokonaisuudessaan neljäsosa maan väestöstä on pakolaisia.
Poikkeuksellinen talousromahdus ja tuhoisa räjähdys
Maailmanpankin kesäkuussa julkaiseman raportin mukaan Libanonin talouskriisin arvioidaan sijoittuvan maailmanlaajuisesti jopa kolmen pahimman kriisin joukkoon sitten 1800-luvun puolivälin.
Lokakuun 2019 jälkeen Libanonin punta on menettänyt arvostaan noin 90 prosenttia dollaria vastaan. Se tarkoittaa, että myös tavallisten ihmisten palkka- tai eläkesäästöt ovat menettäneet suurimman osan arvostaan. Köyhyys- ja työttömyysluvut ovat arvioiden mukaan vähintäänkin kaksinkertaistuneet.
Elintarvikkeiden ohella valuutan romahdus näkyy polttoaineen ja lääkkeiden saatavuudessa ja hinnoissa. Jututtamieni libanonilaisten mukaan ainoa keino pärjätä on se, että ulkomailla asuva sukulainen tai tuttava lähettää heille dollareita.
Beirutin tuhoisa satamaräjähdys tapahtui 4. elokuuta 2020. Voimakas paineaalto vauroitti laajasti kaupungin rakennuksia. Kuva on koulusta, jossa KUA aloittaa työt. Kuva: Emma Pajunen 2021.
Maassa ole ollut täysivaltaista hallitusta edellisen hallituksen erottua Beirutin elokuun 2020 satamaräjähdyksen jälkeen, mikä hankaloittaa tilannetta entisestään. Räjähdyksessä noin 200 ihmistä kuoli ja 300 000 henkilöä menetti kotinsa.
Räjähdyksen jälkeen KUA lähetti välittömästi muun muassa ruokaa ja hygieniatarvikkeita sisältävää hätäapua yli sadalle perheelle. Hätäapu toimitettiin yhteistyössä Norjan Kirkon Ulkomaanavun kanssa.
Räjähdys myös vaurioitti yli 200 koulua, joissa opiskelee yli 85 000 oppilaista. Jälleenrakentaminen on edelleen kesken.
Kirkon Ulkomaanapu on aloittamassa satamaräjähdyksessä vaurioituneiden koulujen kunnostamisen. Koulut sijaitsevat Beirutin köyhimmillä alueilla, ja niissä opiskelee pääosin libanonilaisia ja pakolaistaustaisia lapsia.
Koulumaailman monet haasteet
Libanonin koulutussektori on vakavassa kriisissä. Lokakuussa 2019 alkaneet maanlaajuiset mielenosoitukset pitivät lapsia kotona jo ennen koronasulkuja. Niin libanonilaisia kuin syyrialaisiakin oppilaita on jo jäänyt kokonaan koulutuksen ulkopuolelle, ja yli miljoona oppilasta on menettänyt vähintään yli vuoden opetuksesta.
Unicefin tuoreen raportin mukaan 15 prosenttia heidän haastattelemista perheistä on joutunut katkaisemaan lastensa koulutuksen sillä heillä ei ole enää varaa koulumaksuihin. Lisäksi 9 prosenttia perheistä joutui lähettämään lapsensa töihin koulun sijaan.
Syyrialaispakolaisista kouluikäisistä vain puolet kävi koulua ennen etäkouluun siirtymistä. 2020–21 lukukauden aikana 25 000 syyrialaispakolaista putosi koulutuksen parista. Yli 40 000 libanonilaista oppilaista siirtyi yksityisistä julkisiin kouluihin, kun vanhemmilla ei ollut enää varaa lukukausimaksuihin. Julkiset koulut olivat jo valmiiksi täynnä. Nyt opetusta on jouduttu järjestämään kahdessa vuorossa.
Räjähdys särki rakennusten rakenteita ja ikkunoita. Tässä koulussa ikkunalasit oli korvattu muoveilla vielä toukokuussa 2021. Kuva: Emma Pajunen.
Etäopetuksen järjestäminen on ollut vaikeaa, ja syitä on monia. Internetyhteydet ovat kehnoja ja kalliita, sähköä riittää huonosti, perheillä ei ole tarpeeksi laitteita ja vanhemmilla ei ole mahdollisuuksia auttaa lapsia kotikoulussa. Vaikutukset ovat olleet erityisen karuja jo valmiiksi heikossa asemassa oleville koululaisille, kuten syyrialaispakolaisille.
Taloustilanne on vaikuttanut myös opettajiin, sillä myös heidän palkkojensa arvo on romahtanut. Jos opettajan kuukausipalkan arvo dollareissa oli noin 1900 dollaria kuukaudessa, on se nyt noin 160 dollaria. On vaikeaa kuvitella, miten tällä summalla voi elättää perheensä, maksaa vuokransa tai ylipäätään käydä ruokakaupassa nykyhinnoilla. Opettajat joutuvat usein tekemään pärjätäkseen yhtä tai kahta sivutyötä iltaisin ja viikonloppuisin.
Koululaiset tarvitsevat tukea
Kouluvierailujen yhteydessä olen kuunnellut opetushenkilökunnan ja oppilaiden keskusteluja, niissä nousee usein esiin lasten hyvinvoinnin tukeminen. Monien päällekkäisten kriisien seurauksena perheväkivalta, lasten hyväksikäyttö, lapsiavioliitot sekä lapsityövoima ovat yleistyneet Libanonissa. Huonovointisuus on kaiken kaikkiaan kasvanut, ja kouluissa on suuri tarve psykososiaaliselle tuelle.
KUA:n kouluprojekteissa kunnostetaan myös koulujen pihoja, jotta lapsilla on mukavat olosuhteet leikeille ja pelailuille. Kuva: Emma Pajunen 2021.
Pyrimme työllämme tarjoamaan koululaisille paremmat puitteet koulunkäyntiin. Korjaamme yhteistyökouluissamme satamaräjähdyksen aiheuttamia tuhoja, mutta lisäksi panostamme ulkotiloihin. Osassa kouluista pihat ovat pieniä, eikä niissä mahdu kunnolla leikkimään, liikkumaan tai pelaamaan pelejä. Viihtyisät koulupihat ja niissä vietetty aika tukevat merkittävästi oppilaiden hyvinvointia.
Järjestämme myös tukiopetusta niille, jotka ovat vaarassa pudota koulusta. Tukiopetuksen yhteydessä tarjoamme myös aterian tukiopetukseen osallistuville oppilaille. Lisäksi annamme käteisapua vanhemmille, joilla ei ole varaa maksaa koulumaksuja. Oppilaille järjestetään heidän toiveidensa pohjalta hyvinvointiohjelmaa, kuten urheilua ja pelejä. Opettajat saavat myös psykososiaalisen tuen koulutusta ja koulutusta etäopetusmenetelmistä.
Kunnostustyöt alkavat pian ja muu kouluissa tehtävä työ syyskuussa, kun uusi lukukausi alkaa.
Emma Pajunen
Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun koordinaattori Libanonissa. Pajunen on asunut Beirutissa 2,5 vuotta.
Kaksi kuukautta Beirutin sataman tuhoisan räjähdyksen jälkeen sen vaikutukset ovat kouriintuntuvat ihmisten arjessa. Avun tarpeiden arvioinnissa on korostunut erityisesti lasten ja nuorten valtava tarve saada tukea arjesta selviytymiseen. Myös vanhemmat ja opettajat tarvitsevat nyt tukea ja työkaluja lasten hyvinvoinnin tukemiseen.
Emma Pajunen työskentelee vuoden loppuun humanitaarisen avun koordinaattorina Beirutissa. Kuva: Saara Mansikkamäki.
Kirkon Ulkomaanapu lähettää humanitaarisen avun koordinaattori Emma Pajusen tukemaan Kirkon Ulkomaanavun ja Norjan Kirkon Ulkomaanavun yhteistä avustusoperaatiota loppuvuodeksi. Pajunen aloitti työt syyskuussa.
”Psykologisen tuen tarpeeseen vastaaminen ja lasten hyvinvoinnin takaaminen on nyt erittäin tärkeätä, etenkin kun on arvioitu että koulujen korjaaminen voi pahimmillaan viedä jopa yli vuoden”, sanoo Pajunen.
”Koulut ovat olleet kiinni helmikuusta asti, ja kouluikäisiä ovat kaikki 3–18-vuotiaat lapset ja nuoret.”
Jo ennestään vakavasta taloudellisesta ja poliittisesta kriisistä kärsinyt Libanon tarvitsee kansainvälistä apua Beirutin jälleenrakennukseen vielä kauan. Noin 300 000 ihmistä jäi arvioiden mukaan kodittomaksi. Myös noin 180 koulua vaurioitui, mikä vaikuttaa suoraan noin 85 000 lapsen ja nuoren koulunkäyntiin. Pitkään jatkuneet talousvaikeudet ovat ajaneet tavalliset ihmiset ahdinkoon, jota koronapandemia ja tuhoisa räjähdys pahensivat. Köyhyys on YK:n arvioiden mukaan lisääntynyt Libanonissa rajusti vuoden 2020 aikana.
Pajusen työhön kuuluu muun muassa koordinaatio muiden avustustoimijoiden ja opetusministeriön kanssa, yhteistyökumppaneiden kartoittaminen sekä koulutustyön suunnittelu. Tarpeita ovat psykososiaalisen tuen lisäksi muun muassa koulutilojen kunnostus sekä kalusteiden ja opetusmateriaalien hankkiminen.
Välittömästi räjähdyksen jälkeen KUA toimitti Beirutiin kotinsa menettäneille hätäapua, jonka jakelusta huolehti Norjan Kirkon Ulkomaanapu paikallisten yhteistyökumppanien kanssa.
Lisätietoja:
Humanitaarisen avun koordinaattori Emma Pajunen, emma.pajunen@kua.fi, p. +961 71 260 940 (myös WhatsApp)
Kuvia vapaasti käytettävissä Kirkon Ulkomaanavun työstä kertovien juttujen yhteydessä, mainitsethan kuvalähteen (kuvaajan nimi/organisaatio): Beirut, mm. hygieniatarvikejakelut, Emma Pajunen
Beirut on raunioina elokuun 4. päivän valtavien räjähdysten jäljiltä. Nyt tiedetään, että ainakin 178 ihmistä kuoli ja yli 6000 ihmistä loukkaantui. Ainakin 30 ihmistä on vielä kateissa. Noin 300 000 ihmistä menetti kotinsa ja tarvitsee suojaa.
”Luulimme, ettei tilanne Libanonissa voisi enää muuttua huonommaksi. Sitten tapahtui tämä”, kuvasi avun perille vievän kumppanijärjestömme Norjan Kirkon Ulkomaanavun maajohtaja Benedicte Næss Hafskjold kaupunkilaisten tunnelmia.
Norjan Kirkon Ulkomaanavun maajohtaja Benedicte Næss Hafskjold Beirutin sataman tuntumassa. Kuva: Joakim Elli/Norjan Kirkon Ulkomaanapu.
Libanon on ottanut vastaan eniten pakolaisia maailmassa maan väkilukuun suhteutettuna. Syyrian sodan pakolaisia on maassa noin 1,5 miljoonaa.
Maa kamppaili vakavan talouskriisin kourissa jo ennen koronapandemiaa. Koronaviruksen vuoksi käyttöönotetut rajoitukset heikensivät tilanne entuudestaan – ja sitten räjähti.
Mikä on tilanne Beirutissa nyt?
Tuho on valtava. Vaurioiden ja avun tarpeiden kartoitus on käynnissä. Hätäapua tarvitaan viikkojen ajan, jälleenrakennus tulee kestämään vuosia.
Kotien lisäksi räjähdys tuhosi yrityksiä, kuten kahviloita, ravintoloita ja hotelleja, moni menetti samalla toimeentulonsa ja työpaikkansa.
Kolme sairaalaa on suljettu ja kaksi muuta pahoin vaurioitunut. Noin 500 sairaalapaikkaa menetettiin. Kymmenet terveyskeskukset vaurioituvat. Välitöntä tukea tarvitsevat erityisesti perusterveydenhuolto, mielenterveyspalvelut sekä mobiiliklinikat.
Beirutin sataman kärsimien tuhojen pelätään edelleen heikentävän maan ruokaturvaa, joka oli jo menossa huonoon suuntaan talouskriisin ja koronaviruspandemian vuoksi. Satamassa sijaitsivat muun muassa isot viljasiilot. YK:n humanitaarisen avun toimiston OCHA:n mukaan satama toimii nyt noin 30 prosentin teholla normaaliin verrattuna, rajoilla on koronan vuoksi rajoituksia. Tuhannet ihmiset tarvitsevat välitöntä ruoka-apua.
Vedenjakelujärjestelmät ja vesitankit tuhoalueella kärsivät vaurioita. Vedenkeruu- ja jätehuoltojärjestelmien tuhoja arvioidaan vielä. Monet perheet tarvitsevat puhdasta vettä, vessoja, peseytymismahdollisuuksia ja hygieniatarvikkeita, kunnes peruspalvelut saadaan järjestettyä tuhoutuneille alueille.
Kodittomaksi jääneet perheet tarvitsevat väliaikaista majoitusta.
Katukuvaa Beirutista räjähdyksen jälkeen. Räjähdyksen seurauksena 300 000 ihmisen arvioidaan menettäneen kotinsa. Kuva: Norjan Kirkon Ulkomaanapu.
Maan terveysministeriö on huolestunut koronavirustartuntojen nopeasta lisääntymisestä. Räjähdyksen jälkeisessä kriisitilassa tartuntojen ehkäisy, testaus ja jäljittäminen on taka-alalla, ja tartuntojen määrän odotetaan edelleen kasvavan nopeasti.
Jopa 120 koulua, joissa käy 55 000 lasta, kärsi eri asteisia vaurioita. Monissa säilyneissä kouluissa majoittuu kotinsa menettäneitä perheitä, joten kouluja ei ehkä päästä avaamaan normaalisti syyskuussa, kun lukukausi alkaisi.
Jo syksyllä Libanonissa osoitettiin mieltä hallitusta vastaan talouskriisin ja inflaation vuoksi. Nyt tyytymättömyys ja turhautuneisuus on kanavoitunut laajoiksi mielenosoituksiksi, joissa Libanonin Punainen Risti raportoi yli 700 ihmisen loukkaantuneen. Hallitus on eronnut, ja ilmassa on jännitteitä. Maassa on voimassa poikkeustila.
Samalla vapaaehtoiset beirutilaiset raivaavat ja puhdistavat katuja ja koteja kansainvälisten avustustiimien rinnalla.
Miten Kirkon Ulkomaanapu auttaa?
Myönsimme heti räjähdyksen jälkeen 50 000 välittömään hätäapuun ja aloitti keräyksen Beirutin auttamiseksi. Suomalaiset ovat vastanneet avunpyyntöön ja keräys on tuottanut jo lähes 200 000 euroa. Olemme tästä todella kiitollisia, sillä ihmiset Beirutissa tulevat tarvitsemaan apua vielä pitkään.
Hätäavun toimittaa perille Norjan Kirkon Ulkomaanapu, jolla on tiimi paikan päällä Beirutissa ja hyvät suhteet paikallisiin kumppaneihin. Ensimmäiset avuntarpeen arvioinnit on tehty ja työn organisointi täydessä vauhdissa.
KUA:n myöntämät ensimmäiset 50 000 euroa ohjataan ruoka-apuun räjähdyksessä kotinsa menettäneille ja haavoittuvassa asemassa oleville perheille. Heille tarjotaan lämpimiä aterioita sekä jaetaan ruokapaketteja.
Ensimmäiset ruoka-avustukset on jo jaettu perheille. Kuva: Joakim Elli/ Norjan Kirkon Ulkomaanapu.
”Suunnittelemme jo avustustyön jatkoa. Työ on tärkeä koordinoida YK:n ja muiden avustustyön toimijoiden kanssa, jotta varmistetaan haavoittuvimmassa asemassa olevien auttaminen ja vältetään päällekkäisyydet. Monen päällekkäisen kriisin kanssa kamppailevassa Libanonissa Beirutin jälleenrakennus tulee kestämään vuosia”, sanoo humanitaarisen avun asiantuntija Risto Ihalainen.
Sinä voit auttaa
Teksti: Minna Elo
Pääkuva: NurPhoto/ Lehtikuva/ STR.
Kirkon Ulkomaanapu on myöntänyt katastrofirahastostaan 50 000 euroa hätäapua Beirutin räjähdyksessä kärsineille ja avaa hätäapukeräyksen.
Yli 135 ihmistä on kuollut, 5000 loukkaantunut ja ihmisiä on edelleen kateissa tiistai-iltana Libanonin pääkaupungin Beirutin satama-alueella tapahtuneen räjähdyksen seurauksena. Tuhot ovat valtavat, arviolta noin 300 000 ihmisen kodit ovat tuhoutuneet.
”Ihmiset tarvitsevat välittömästi suojaa, puhdasta vettä ja ruokaa. Vesi- ja sanitaatio tulee olemaan myös tärkeitä, sillä covid-19 tartunnat olivat kääntyneet nopeaan kasvuun Libanonissa ennen räjähdystä”, kertoo humanitaarisen avun asiantuntija Risto Ihalainen Kirkon Ulkomaanavusta.
Sinä voit auttaa lahjoittamalla
Voit auttaa Beirutin räjähdyksen uhreja tilille Nordea FI33 1572 3000 5005 04, viite 1465 tai lähettämällä tekstiviestin APU20 numeroon 16499 (20€).
Lisätietoja:
Humanitaarisen avun asiantuntija Risto Ihalainen, p. 0407557447, risto.ihalainen(at)kua.fi
