Kaihon Karavaanin joulukonsertti Yle TV1:llä tuotti 45 300 euroa KUA:n työlle
Kalobeyein pakolaisalueella Keniassa asuva Samuel Ioree kertoi tarinansa Ylen joulukonsertissa.
Joulukonsertin lahjoituksilla tuetaan Kirkon Ulkomaanavun työtä koulutuksen parissa.
Kirkon Ulkomaanavun Keniassa koulutuksen eteen tekemä työ sai jouluaattona näkyvyyttä Yle TV1 -kanavalla Kaihon Karavaanin joulukonsertissa. Konsertissa kerättiin varoja Kirkon Ulkomaanavun työhön, johon katsojat pääsivät tutustumaan kolmen henkilötarinan kautta.
Lahjoituksia tuli ohjelman kautta yhteensä 45 300 euron arvosta. Lämmin kiitos jokaisesta lahjoituksesta.
Tarinansa jakoivat Samuel Ioree, Perina Lilian ja Claudia Milenga. Tapasimme heidät syyskuussa Keniassa Kalobeyein pakolaisalueella ja Nairobissa.
Kaihon Karavaani esiintyi yhdessä solistinsa, tangokuningas Kyösti Mäkimattilan kanssa Kirkon Ulkomaanavun hyväksi jouluaaton konsertissa 24. joulukuuta. Yle TV1:llä näytetyn konsertin juonsivat Anniina Valtonen ja Mikko ”Peltsi” Peltonen.
Illan juonsivat Anniina Valtonen ja Mikko ”Peltsi” Peltola. Ohjelma näytetään Yle TV1 -kanavalla uusintana tapaninpäivänä 26. päivänä joulukuuta ja se on katsottavissa myös Yle Areena -palvelussa.
Joulun parhaan lahjan ehdit antaa yhä. Kiitos, kun välität.
Rauhaa ja puhdasta vettä – Jannika B ja Yona osallistuvat Toisenlaisen Lahjan joulukampanjaan
Jannika B ja Yona osallistuvat Toisenlaisen Lahjan vuoden 2024 joulukampanjaan. KUVA: Janita Autio & Toni Eskelinen.
Toisenlaisen Lahjan jokavuotisessa joulukampanjassa suomalaiset julkisuudenhenkilöt kertovat itselleen tärkeistä arvoista. Joulun alla läheisiään muistaessaan voi tehdä samalla hyvää. Toisenlainen Lahja on aineeton lahja, joka auttaa perheitä kaikkein köyhimmissä maissa.
MAAILMA ON myllerryksessä. Joulun valo tuo suloista lohtua pimeään. Joulu on myös hyvä aika muistaa niitä lähimmäisiämme, joilla asiat eivät maailmassa ole hyvin sotien, köyhyyden ja muiden kriisien vuoksi.
Kirkon Ulkomaanavun Toisenlaiset Lahjat ovat tarjonneet jo lähes 20 vuoden ajan mahdollisuuden muistaa läheisiä ja tehdä samalla pieni hyvä teko myös kehittyvien maiden köyhimpien ihmisten hyväksi.
Toisenlaisen Lahjan joulukampanjassa tunnetut suomalaiset ovat perinteisesti kertoneet, minkälaisen aineettoman lahjan he haluaisivat maailman heikoimmassa asemassa oleville ihmisille antaa. Vuonna 2024 Toisenlaisen Lahjan joulukampanjaan osallistuvat artistit Jannika B ja Yona.
”Maailman tilanne on kamala. Myös sisäinen rauha on tärkeä arvo tässä hektisessä ja suorituskeskeisessä yhteiskunnassa”, sanoo Jannika B.
Hänen valintansa Toisenlaisista Lahjoista on Rauha.
”Unelmoin tänä jouluna maailmasta, jossa jokainen saa viettää joulua rauhassa – ilman pelkoa”, Jannika B sanoo.
Toisenlaiset Lahjat ovat aineettomia lahjoja, jotka tuovat iloa saajalleen ja auttavat perheitä kaikista köyhimmissä maissa. Vuohi ja Puuntaimet ovat kestosuosikkeja. Koulutus lapselle Lahja tukee lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja laadukkaan koulutuksen saamista.
HEIKOIMMASSA ASEMASSA olevien auttaminen on lähellä myös Yonan sydäntä. Hän peräänkuuluttaa myös kestäviä arvoja.
”Unelmoin vähemmän materialistisesta maailmasta. Joulu on kulutuksen suurjuhlaa. Olenkin päättänyt, että tänä jouluna annan läheisilleni vain aineettomia tai Toisenlaisia lahjoja.”
Kaikkiaan 46 Toisenlaisen Lahjan joukosta Yona valitsee Puhdasta vettä.
“Miten ihanaa onkaan sammuttaa kiljuva jano juomalla raikasta, puhdasta vettä suoraan oman kodin hanasta! Se on etuoikeus ja luksusta, jota suurella osalla maailman ihmisistä ei ole”, Yona muistuttaa.
”Minulle tuottaa suurta iloa, että pieni tekoni voi virvoittaa hädän ja puutteen keskellä olevan kehoa, auttaa jaksamaan ja pysymään terveenä”, hän lisää.
”Jos pystyy auttamaan, silloin kuuluu auttaa. Minusta se on niin yksinkertaista”, lisää Jannika B.
Toisenlaisen Lahjan kautta saadut lahjoitukset toimittaa perille luotettavasti Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö Kirkon Ulkomaanapu (KUA). Toisenlainen Lahja on helppo ja kestävä tapa muistaa ystäviä, läheisiä tai yhteistyökumppaneita. Lahjoittaja saa lahjoituksestaan annettavaksi kortin, jossa kerrotaan, miten lahja auttaa köyhimpiä perheitä.
Toisenlaisen Lahjan tuotoilla Kirkon Ulkomaanavun avustuskohteisiin lahjoitetaan esimerkiksi vuohia, kanoja ja puuntaimia sekä tuetaan lasten ja nuorten koulusta.
Lisätiedot:
Markkinointi- ja varainhankintavastaava Anne Vääränen, Kirkon Ulkomaanapu, anne.vaaranen@kua.fi, puh. +358 50 593 9620
Merkityksellisyys on muotia myös vaateteollisuudessa – Kaiko Clothing lahjoittaa tuotoistaan kehitysyhteistyöhön
Vastuullisuus trendaa yritysten jargonpuheissa, mutta mitä kaikkea se voi oikeasti tarkoittaa? Suomalainen vaateyritys Kaiko Clothing tuotoistaan seitsemän prosenttia kehitysyhteistyöhön Nepalissa. Osansa potista saa myös Naisten Pankki.
Teksti: Markus Silvennoinen Kuvat: Henna Valkama
OSAKEYHTIÖLAIN mukaan yrityksen tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, mutta voisiko yrityksillä olla muitakin syitä olla olemassa? Paljonkin, ainakin jos kysyy vaateyritys Kaikon perustajalta Mirjam Sokalta.
Sokka on aina ollut kiinnostunut muodista. Alkusysäyksen oman vaateyrityksen perustamiseen hän sai kuultuaan bangladeshilaisen vaatetehtaan romahduksesta. Sokka alkoi pohtia, voisiko vaateteollisuudessa tehdä töitä eettisemmin.
”Halusin yhdistää muodin ja merkityksellisyyden”, Sokka sanoo.
Kaikon tarina alkoi lastenvaatteista
Vuonna 2015 Sokka ompeli esikoislapselleen vaatteita omalla designillaan, kun tutut alkoivat kysellä, eikö hän voisi tehdä vaatteita myös myyntiin.
Sokka opiskeli kansainvälistä liiketaloutta, ja alkoi selvitellä, löytyisikö vastuulliselle muodille markkinaa. Vuoden 2017 lapsimessuilla Kaikon koko mallisto myytiin joka päivä vartissa loppuun.
Nykyisin valtaosa Kaikon myynnistä tulee naistenvaatteista. Yrityksen kasvu on ollut nopeaa, ja sen vuotuinen liikevaihto on jo yli kolme miljoonaa euroa.
Alkutaival ei kuitenkaan ole ollut pelkkää myötätuulta. Koronapandemian ja Ukrainan sodan käynnistämän inflaation myötä tuotantokustannukset ovat nousseet ja samalla asiakaskunnan ostovoima on heikentynyt. Taloudellisesti haastavina aikoina halpamuodin ja kiinalaisten nettikauppojen houkutusvoima kasvaa.
Anjila Shrestha poseeraa Kaikon mallistossa. Kaiko lahjoittaa tuotoistaan seitsemän prosenttia kehitysyhteistyöhön Shresthan kotimaassa Nepalissa.
Yritysvastuu on oikeita tekoja
Vastuullisuus on trendaava sana yritysten viestinnässä. Samalla kuluttajien voi olla hankalaa erottaa, mitkä toimijat toimivat aidosti arvopohjaisesti.
Kaikolle sosiaalinen vastuu tarkoittaa muun muassa sitä, että tuotantoketjut ovat läpinäkyviä ja kaikkialla toimitusketjussa maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Kaiko kertoo verkkosivuillaan avoimesti, mistä osasista tuotteiden hinta muodostuu.
Lisäksi Kaiko lahjoittaa kehitysyhteistyöhön. Sokka on halunnut alusta alkaen ohjata seitsemän prosenttia myytyjen tuotteiden voitosta kehittyvien maiden naisten ja lasten kouluttamiseen.
”Alkuun oli vaikeaa löytää kirjanpitäjää, joka olisi sitoutunut tavoitteeseen. He sanoivat, että tee ensin voittoa ja katsotaan sitten.”
Kaiko Clothing jakaa Naisten Pankin arvopohjan
Sokka piti kuitenkin päänsä. Kumppaniksi valikoitui Naisten Pankki, ja yhteistyö on kestänyt jo seitsemän vuoden ajan.
”On äärimmäisen siistiä tehdä Naisten Pankin kanssa yhteistyötä, sillä meillä on sama arvopohja. Haluamme edistää naisten oikeuksia kehittyvissä maissa. Jos meillä Suomessa on tasa-arvokysymykset pöydällä, niin siellä ne eivät ole edes päässeet pöydälle.”
Aluksi koko myyntivoitoista kertynyt seitsemän prosentin osuus meni Naisten Pankille, mutta nykyään puolet siitä käytetään Kaikon omien kehitysyhteistyöhankkeiden rahoittamiseen Nepalissa. Kaikkiaan Kaiko on kerännyt Nepalin naisten hyväksi yli 110 000 euroa.
Vaikka Kaikolla on ollut takana vaikeita vuosia, ei arvoista tinkiminen ole ollut vaihtoehto.
”Tällä tiellä pysyy omatunto puhtaana ja voi seisoa kaiken sen takana, mitä tekee. Ja on paljon suurempi syy yritykselle olla olemassa kuin vain omistajan voitontavoittelu.”
Muutosneuvottelut koskevat Kirkon Ulkomaanavun Helsingin-toimistoa. Arvioitu vähennystarve on enintään yhdeksän henkilötyövuotta.
RAKENTEELLISEN RAHOITUSVAJEEN korjaamiseksi Kirkon Ulkomaanapu (KUA) käynnistää muutosneuvottelut, jotka saattavat johtaa henkilöstövähennyksiin Helsingin-toimistolla. Arvioitu vähennystarve on enintään yhdeksän henkilötyövuotta.
Kirkon Ulkomaanapu on Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö, joka tekee kehitysyhteistyötä ja humanitaarista työtä maailman hauraimmissa maissa.
Vuodesta 2013 järjestön rahoitus on kasvanut 31 miljoonasta eurosta lähes 80 miljoonaan euroon. Avun saajien määrä on nelinkertaistunut vuodesta 2018 – viime vuonna KUA:n ohjelmatyö tavoitti lähes 1,4 miljoonaa ihmistä.
Suurin osa kasvusta on tullut kansainvälisen varainhankinnan kautta, ja se kohdistuu suoraan ohjelmatoiminnan rahoittamiseen. Ohjelman tukitoimintoihin tarvittava rahoitus ei ole kasvanut samassa suhteessa, mikä on johtanut rakenteelliseen rahoitusvajeeseen.
Rakenteellisen rahoitusvajeen korjaamiseksi Kirkon Ulkomaanapu aloittaa muutosneuvottelut, joiden tavoitteena on etsiä keinoja tehostaa toimintaa ja varmistaa työn vaikuttavuus.
”Olemme tilanteessa, jossa meidän on vakavasti mietittävä millaisella organisaatiolla turvaamme työmme vaikuttavuuden ja pystymme jatkossakin tukemaan kasvavaa määrää kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Teemme kaikkemme, jotta ohjelmatyömme ei vaarannu ja henkilöstövaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Tomi Järvinen.
Uudistunut Nenäpäivä-show nähdään maaliskuussa Nelosella
Ensimmäinen uudistunut Nenäpäivä-show nähdään Nelosella suorana lähetyksenä maaliskuussa 2025.
Nenäpäivä-säätiö ja Nelonen Media yhdistävät voimansa kutsuakseen koko Suomen mukaan rakentamaan parempaa tulevaisuutta maailman lapsille. Uudistuva Nenäpäivä-kampanja tekee paluun ensi maaliskuussa, huipentuen Nelosella esitettävään suoraan lähetykseen.
NENÄPÄIVÄ-SÄÄTIÖ ja Nelonen Median yhteistyöstä syntyvä, ensimmäinen uudistunut Nenäpäivä-show nähdään Nelosella suorana lähetyksenä maaliskuussa 2025. Nelonen Median tv- ja radiokanavat tarjoavat Nenäpäivälle ja sen kumppaneille uusia mahdollisuuksia tavoittaa yleisöjä monilla eri alustoilla samalla, kun osallistujat ja katsojat saavat vuorovaikutteisen tavan osallistua Nenäpäivään.
Ensi vuonna maaliskuussa vietettävän Nenäpäivä-kampanjan huipentavassa suorassa lähetyksessä nähdään julkisuudesta tuttujen henkilöiden mukaansatempaavia keräyshaasteita sekä muita viihdyttäviä tempauksia, joilla on tarkoitus kasvattaa tärkeään tarkoitukseen kerättävää hyväntekeväisyyspottia. Lisäksi luvassa on niin musiikkiesityksiä kuin painavaa asiaa, jonka esiintuominen on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan.
”Olemme iloisia voidessamme tuoda Nenäpäivän kaltaisen merkityksellisen kampanjan huipentavan show’n osaksi Nelosen ohjelmatarjontaa. Yhteistyömme tarjoaa Nenäpäivälle uusia mahdollisuuksia tärkeän mission toteutumiseksi lisäten sen vaikuttavuutta auttamalla varainhankinnassa tavalla, joka puhuttelee suurta yleisöä”, kertoo Nelonen Median vastaava tuottaja Tea Panula.
Maailman heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksia edistävä Nenäpäivä-säätiö siirtyy uudelle aikakaudelle. Mediakumppanivaihdoksen ohella säätiö uudistaa myös konseptiaan niin tänään julkaistavan uuden brändi-ilmeen kuin tulevan ohjelman osalta. Uudistuksen tavoitteena on kutsua raikkaalla ja innostavalla tavalla entistä laajempi yleisö mukaan Nenäpäivään ja sitouttaa tukijoita ja kumppaneita mukaan tärkeään tehtävään.
”Olemme ylpeitä Nenäpäivän pitkästä historiasta ja haluamme varmistaa säätiön toiminnan jatkossakin. Nenäpäivä on tunnettu hyvänmielen brändi ja kumppanuus Nelonen Median kanssa tarjoaa meille mahdollisuuden tavoittaa entistä monipuolisempia kohderyhmiä sekä luoda uudenlaisia kumppanuuksia ja toimintamalleja”, kertoo Nenäpäivä-säätiön kehitysjohtaja Nina Palmroos.
Suorana televisioitavan lähetyksen tuotannosta vastaa Warner Bros. International Television Production Finland, joka on suunnitellut Nenäpäivälle uudenlaisen tavan ilmiöittää ja haastaa kaikki mukaan.
”Uusi konsepti tarjoaa katsojille ja Nenäpäivän kumppaneille merkityksellisemmän tavan osallistua mukaan kampanjaan ja itse ohjelmaan. Tavoitteenamme on luoda vuorovaikutteinen suora lähetys, joka ei ainoastaan viihdytä, vaan myös haastaa katsojia osallistumaan ja antamaan oman panoksensa maailman lasten tulevaisuuden hyväksi”, kertoo ohjelman vastaava tuottaja Tiia-Tuulia Ahomäki.
Tarkemmat tiedot Nenäpäivä-show’sta julkistetaan alkuvuoden aikana.
Nenäpäivä-säätiö Nenäpäivän visiona on Suomi, jossa edistetään maailman heikoimmassa asemassa olevien lasten ihmisarvoisen elämän toteutumista ja globaalia oikeudenmukaisuutta keräämällä varoja pitkäkestoiseen kehitysyhteistyöhön. Vuosittain järjestettävä hyvän mielen valtakunnallinen Nenäpäivä-kampanja ja sen huipentava show tuo yhteen yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt yhteisen kansanliikkeen voimalla edistetään maailman lasten koulutusta, terveyttä, turvallisuutta ja ravitsemusta Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Tuen vievät perille yhdeksän Nenäpäivän jäsenjärjestöä: Suomen UNICEF, Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu, Fida International, Pelastakaa Lapset, Plan International Suomi, Solidaarisuus, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ja Suomen Lähetysseura. Osallistu ja lahjoita osoitteessa www.nenapaiva.fi
Nelonen Media Nelonen Media on Suomen suurin viihdetalo, jonka tv-portfolioon kuuluvat televisiokanavat Nelonen, Jim, Liv ja Hero sekä suoratoistopalvelu Ruutu. Nelonen Mediaan kuuluvat myös radiokanavat Radio Suomipop, Radio Rock, HitMix, Loop, Aito Iskelmä, Classic Hits, Easy Hits, GrooveFM, Kantriradio sekä audiopalvelu Supla. Lisäksi Nelonen Media Live on yksi Suomen suurimmista festivaali- ja tapahtumajärjestäjistä, joka tuottaa vuosittain yhteensä yli 20 festivaalia, konserttia ja risteilyä ympäri Suomen.
Warner Bros. International Television Production Finland Warner Bros. International Television Production Finland on Suomen johtavia tuotantoyhtiöitä, joka tuottaa rakastettuja ja palkittuja viihde- ja draamaohjelmia maan suurimmille televisiokanaville. WBITVP Finland luo sisältöjä, jotka yhdistävät suomalaisia ja luovat yhteisöllisyyttä – erityisesti silloin, kun tavoitteena on tehdä hyvää ja tukea heitä, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Yhteistyössä Nenäpäivä-säätiön ja Nelonen Median kanssa tarjotaan katsojille ja kumppaneille inspiroiva tilaisuus auttaa ja rakentaa parempaa tulevaisuutta.
Arkkipiispa Tapio Luoma: Ei ole väliä, onko avun tarve lähellä vai kaukana
Kirkon Ulkomaanavun vieraana Itä-Afrikassa matkustanut arkkipiispa Tapio Luoma peräänkuuluttaa kansainvälisen avustustyön ja vastuun merkitystä.
Teksti & kuvat: Björn Udd
ARKKIPIISPA Tapio Luomaa huolestuttaa, ja huolenaiheina ovat mitkäpä muutkaan kuin raha ja arvot.
Mutta aloitetaan silti hyvillä uutisilla: piispainkokous suositteli syyskuussa 2024, että seurakunnat osoittaisivat vähintään kolme prosenttia seurakunnan verotuloista lähetystyöhön ja kansainväliseen apuun kirkon lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun kautta. Suositus on tärkeä viesti kirkon johtajilta: kehitysyhteistyö on tärkeää, ja sitä tulee tukea.
Isossa kuvassa mennään kuitenkin arkkipiispan mukaan metsään. Suomen kehitysyhteistyömäärärahat suhteessa bruttokansantuloon ovat nimittäin laskussa tulevina vuosina. Suomen hallitus on päättänyt leikata kehitysyhteistyön määrärahat 0,36 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2025 mennessä, kun vielä 2022 osuus oli noin 0,50 prosenttia.
“Lähimmäisen hyväksi toimiminen kuuluu ihmisyyteen. Siksi ei ole merkitystä sillä, onko avuntarve lähellä vai kaukana. Jos jäädään odottamaan, että omat asiat saadaan kuntoon ennen kuin apua voi antaa muualle, kaukaisempi avuntarvitsija ei sitä todennäköisesti koskaan saa. Siksi on toimittava nyt”, Luoma toteaa.
Katastrofaalisia kriisejä on muuallakin kuin Ukrainassa ja Lähi-idässä
Luoman viesti on näinä aikoina tärkeämpi kuin koskaan. Vaikka Ukrainan ja Lähi-idän kriisit saavat parhaillaan paljon tilaa mediassa, niin katastrofaalisia kriisejä on muuallakin. Esimerkiksi sisällissotaan ajautuneessa Sudanissa yli 25 miljoonaa ihmistä kärsii akuutista ruokaturvattomuudesta.
Tästä syystä Etelä-Sudanin pääkaupungin Juban liepeillä sijaitsevalle Goromin pakolaisasutusalueelle on viimeisen puolentoista vuoden aikana tullut paljon sotaa pakenevia ihmisiä juuri Sudanista. Lokakuussa Luoma kävi alueella Kirkon Ulkomaanavun (KUA) vieraana.
KUA tukee Goromin kouluja. Opettajataustaiset, usein arabiaa äidinkielenään puhuvat Sudanin pakolaiset ovat saaneet esimerkiksi englannin opetusta, jotta he voisivat toimia opettajina Etelä-Sudanissa.
Arkkipiispa Tapio Luoma (kesk.) kävi tutustumassa Etelä-Sudanissa pääkaupunki Juban lähellä sijaitsevan Goromin pakolaisasutusalueen kouluihin. Mukana matkalla olivat myös (vasemmalta) Kirkkohallituksen kansliapäällikön erityisedustaja Elina Hellqvist, kansliapäällikkö Pekka Huokuna, kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen ja arkkipiispan erityisavustaja Juha Meriläinen.
Tuki on tarpeen paitsi kielen vuoksi myös koulutuksen isommassa kuvassa. Pakolaisleireissä luokkakoot ovat isoja, lapset kärsivät traumoista ja tulevaisuusnäkymät ovat haastavat. Peruskoulun päättäville lapsille ei myöskään ole tällä hetkellä tarjolla jatkokoulutusta.
Siitä huolimatta pakolaislapset ja heidän perheensä kokevat koulun olevan eräänlainen henkireikä.
“Lapsiin ja nuoriin kannattaa satsata, vaikka tulevaisuus näyttäisi miten epävarmalta tahansa. Aikuiset joutuvat joka tapauksessa ennen pitkää jättämään yhteiskunnan ja sen kehittämisen nuoremman sukupolven käsiin”, Luoma järkeilee puhuessaan koulun pihalla opettajille ja henkilökunnnalle, lasten leikkiessä ympärillä.
Perinteiset ja uskonnolliset johtajat rauhantyössä Etelä-Sudanissa
Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on syvällinen side Afrikkaan, sillä kirkko on tehnyt siellä työtä jo 150 vuoden ajan. Vuonna 2021 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sopimusjärjestöjen kansainvälisen työn yhteenlaskettu suuruus oli noin 80 miljoonaa euroa, josta 58 prosenttia kohdistui nimenomaan Afrikan mantereelle. Luoma tutustui kirkon tukeman ja KUA:n toteuttaman työn vaikuttavuuteen Etiopiassa, Ugandassa ja Etelä-Sudanissa.
Luoma tapasi matkallaan paitsi pakolaisia myös Itä-Afrikan maiden ylintä johtoa, muun muassa Ugandan opetusministeri Janet Musevenin ja Etelä-Sudanin ensimmäisen varapresidentin Riek Machar Tenyn. Molempien maiden ihmisoikeustilanne on haastava ja juuri sen vuoksi maissa tehtävä työ on tarpeellista kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville, Luoma painottaa.
Etelä-Sudanissa myös perinteisillä ja uskonnollisilla johtajilla on iso vastuu rauhanomaisen kehityksen edistämisessä. Keskustelut heidän kanssaan sai Luoman ymmärtämään entistä paremmin, että levottomilla seuduilla rauhan avaimet ovat pitkälti heidän käsissään.
”Uskonnollisina johtajina sekä ihmiset että valtiovalta kuuntelevat meitä. Voimme siis vaikuttaa kaikkiin ihmisiin ja luoda rauhaa”, painotti Etelä-Sudanin uskontojen välisen neuvoston varapuheenjohtaja Sheik Tuma Said Ali tapaamisen yhteydessä.
Uskonnollisten johtajien välittömyys ja ystävällisyys sekä tapa, jolla eri uskonnoissa tulevat johtajat kohtelivat toisiaan, puhutteli arkkipiispa Luomaa.
”Ilmassa oli aivan selvästi kunnioituksen henki. Se luo toivoa siitä, että vaikka on olemassa erilaisia uskontoja ja erilaisia näkemyksiä voidaan ehdä hyvää yhteistyötä rakentavasti.”
Ugandassa arkkipiispa tutustui KUA:n tuella perustettuihin naisten säästö- ja lainayhdistyksiin.
Jokainen jäsen säästää yhdistyksen tilille vähintään 1,25 euroa viikossa. Tällä hetkellä yhdistyksellä on jopa 6 500 euroa. Niistä 5 500 euroa on lainattu jäsenille, jotka maksavat lainat takaisin korkojen kera. Loput rahat toimivat hätävarana esimerkiksi sairaalalaskuja varten, jolloin yhdistyksen jäsenillä on turvaa tulevaisuuden suhteen. Yhdistykset auttavat naisia tasapainottamaan taloutensa, sillä naiset voivat hakea yhdistyksistä lainoja esimerkiksi uusien yritysten perustamiseen.
Arkkipiispa Tapio Luoma (kesk.) vaikuttui Ugandassa Mityanan naistenryhmän saavutuksista mutta myös naisten keskinäisestä solidaarisuudesta ja määrätietoisesta asenteesta. Kuvassa kaksi naistenryhmän jäsentä ja KUA:n Ugandan maajohtaja Wycliffe Nsheka.
Arkkipiispa Luoma vaikuttui säästö- ja lainaryhmän toiminnasta.
“Oli valtavan hienoa nähdä se keskinäinen solidaarisuus, voima ja määrätietoisuus, mikä naisten ryhmistä huokui. On hienoa, että naiset saavat ottaa vastuuta oman elämänsä kehittämisestä”, sanoo Luoma.
Ugandassa arkkipiispa pääsi juhlistamaan myös KUA:n Ugandan toimiston 10-vuotismerkkipäivää. Kymmenessä vuodessa Ugandan toimisto on kasvanut 260 työntekijän maatoimistoksi, joka on henkilöstömäärältään noin kaksi kertaa suurempi kuin KUA:n pääkonttori Helsingissä.
Juhliin oli arkkipiispan lisäksi kutsuttu kaikki tärkeimmät yhteistyökumppanit, kansainvälisiä rahoittajia ja Suomen suurlähettilästä myöten.
”Tunnelma oli hyvin välitön ja leppoisa. Oli hienoa nähdä kuinka erilaisia verkostoryhmiä ja yhteistyökumppaneita oli mukana. Se kertoo siitä, että Kirkon Ulkomaanapu on Ugandassa pystynyt verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä hyvin moneen suuntaan”, Luoma tuumi juhlista.
Luovien alojen koulutus teki vaikutuksen arkkipiispaan Etiopiassa
Etiopianpääkaupungissa Addis Abebassa arkkipiispa osallistui puolestaan KUA:n uusimman maatoimiston ja ensimmäisen ohjelman, luovien alojen koulutusprojektin Creators Hubin avajaisiin.
Nuorisotyöttömyys on Etiopiassa yleistä varsinkin kaupungeissa. Siksi KUA kouluttaa nuoria digitaalisesta markkinoinnista, mikä mahdollistaa töiden tekemisen myös ulkomaille.
“Etiopia on infrastruktuuriltaan sellainen valtio, jossa on mahdollisuuksia tämänkaltaiseen koulutukseen ja siitä saatujen oppien toteuttamisessa. Minusta on valtavan hienoa, että voimme valmentaa ja opettaa nuoria aikuisia työskentelemään tietokoneympäristössä ja hyödyttämään verkkomaailmaa erilaisiin tarkoituksiin”, sanoo Luoma.
Kirkon Ulkomaanapu on avannut syksyllä 2024 uuden maatoimiston Etiopiaan. Arkkipiispa Tapio Luoma (vasemmalla selin) osallistui toimiston avajaisiin. Paikalla olivat myös KUA:n toiminnanjohtaja Tomi Järvinen (selin), luovien alojen koulutusprojektin Creators Hubin päällikkö Fladwel Rawinji. Taustalla KUA:n erityisedustaja Afrikan unionissa Mahdi Abdile ja Suomen Etiopian-suurlähettiläs Sinikka Antila.
Kaiken kaikkiaan arkkipiispa Luoma oli vakuuttunut nähdessään, mitä Kirkon Ulkomaanapu yhdessä verkostojensa kanssa on onnistunut saamaan aikaiseksi itäisessä Afrikassa.
“Kirkon Ulkomaanapu on palkannut maatoimistoihin paljon paikallisia työntekijöitä. Se kertoo siitä, että henkilökunta on paneutunut paikallisiin oloihin. Silloin varmistuu myös, että seurakunnista annettu tuki menee koulutettujen ja osaavien ihmisten kautta sinne, missä apua tarvitaan eniten”, Luoma kiteyttää.
”Tällä matkalla on ollut puhuttelevaa kokea, miten hauraissa valtioissa kaiken köyhyyden ja suuren epävarmuuden keskellä elää toivo paremmasta. Juuri toivoon paremmasta Kirkon Ulkomaanavun työ kannustaa ihmisiä.”
KUA:n toiminnanjohtaja Tomi Järvinen valittiin ACT-allianssin hallitukseen
ACT-allianssin yleiskokous kokoontui vuonna 2024 loka-marraskuun vaihteessa Indonesiassa.
KIRKON ULKOMAANAVUN toiminnanjohtaja Tomi Järvinen on valittu maailmanlaajuisen ACT-allianssin hallitukseen. Valintaan johtanut äänestys tapahtui marraskuun 1. päivänä Indonesian Yogyakartassa.
KUA onACT-allianssinperustajajäsen. ACT-allianssi on avustustyötä tekevien kirkkojen ja kristillisten järjestöjen yhteistyöverkosto, johon kuuluu 150 jäsentä yli 120 maassa. ACT tukee paikallisyhteisöjä humanitaarisen avun, sukupuolten välisen tasa-arvon ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden, muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden sekä rauhan ja turvallisuuden aloilla.
Yleiskokous kokoontuu vain joka kuudes vuosi, viimeksi vuonna 2018 Uppsalassa, Ruotsissa. Tämän vuoden teemana oli Hope in Action – Yhdessä oikeudenmukaisuuden puolesta.
ACT-ALLIANSSIN YLEISKOKOUKSEN keskeisenä tehtävänä on valita uusi hallitus, toimihenkilöt (moderaattori, varamoderaattori ja rahastonhoitaja) sekä uusi jäsen- ja nimityskomitea.
”On suuri etuoikeus tulla valituksi yhden maailman suurimman usko- ja oikeusperustaisen toimijan hallituksen jäseneksi. Me tuomme toivon, rauhan ja kaikkien ihmisten ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen äänen aikana, jolloin vallitsee eripuraa, erimielisyyttä, vihaa ja sotia. Olen todella motivoitunut olemaan osa tätä liittoa”, Järvinen sanoo.
Hallituksen jäsenehdokasvalinta tapahtuu alueellisesti, ja valinnassa otetaan huomioon ehdokkaiden sukupuoli- ja aluejakauman lisäksi heidän kokemuksensa, taitonsa ja muut vaikuttavat seikat.
ACT-allianssi perustettiin tammikuussa 2010, ja sen jäsenjärjestöt työllistävät yli 30 000 työntekijää ja vapaaehtoista maailmanlaajuisesti. Niiden yhteenlaskettu budjetti on vuosittain yli 2 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
KUA:n entinen toiminnanjohtaja Jouni Hemberg julkaisi omaelämäkerran
Jouni Hemberg työskenteli Kirkon Ulkomaanavussa 14 vuotta. Hänen aikanaan KUA kasvoi 11 maatoimiston organisaatioksi.
Teksti: Elisa Rimaila
”Koko urani aikana en ole nähnyt vastaavanlaista suuren yleisön avustusintoa kuin lähdettäessä tukemaan Ukrainaa. Avustusjärjestöt raportoivat toinen toistaan paremmista keräystuloksista. Rahaa Suomessa toivat myös Ylen televisiokonsertti sekä sadat ja taas sadat pienemmät tapahtumat, joita järjestettiin kiihtyvään tahtiin eri puolilla Suomea. Tuntui siltä, että kaikki halusivat auttaa.”
Näin muistelee syyskuussa julkaistussa omaelämäkertakirjassaan Kirkon Ulkomaanavun entinen toiminnanjohtaja Jouni Hemberg. Hän jäi eläkkeelle syksyllä 2022.
Hemberg kertoo KUA:lle antamassaan haastattelussa alkaneensa hahmotella omaelämäkertaa jo hieman ennen eläköitymistään. Alun perin hän ajatteli pestaavansa varsinaiseen kirjoitustyöhön ammattilaisen. Lopulta Hemberg sai niin hyvää palautetta kirjoittamisestaan, että hän päätyi kirjoittamaan kirjan itse.
”Tämä on silti ollut tiimityötä kustantamossa monen eri kirja-alan ammattilaisen kanssa”, Hemberg sanoo.
Kirjan Kolme kiloa maissia – elämäntyöni kriisien ja katastrofien keskellä (2024) on kustantanut Docendo.
Hemberg ehti työskennellä KUA:ssa 14 vuoden ajan. Alun perin hänet palkattiin järjestöön vuonna 2008 humanitaarisen avustustyön johtajaksi. KUA:n silloisella toiminnanjohtajalla Antti Pentikäisellä oli järjestön varalle suuria suunnitelmia. Kansainvälisessä Punaisessa Ristissä ja YK-järjestöissä työskennelleellä Hembergillä sattui olemaan sopiva ammatillinen profiili ja etsinnässä uusi työpaikka.
KUA:n tuolloin vielä Katajanokalla sijainneessa toimistossa oli Hembergin ensimmäisenä työpäivänä hiljaista, mutta seuraavan vuosikymmenen aikana järjestöstä kasvoi Suomen suurin kansainvälisen avustustyön järjestö, jolla on maailmanlaajuisesti satoja työntekijöitä, 11 omaa maatoimistoa ja valmius vastata humanitaarisiin kriiseihin maailmalla.
”Tulin silloin 2008 sopivaan saumaan. Kaikki pohjatyöt oli tehty ja minä vain pääsin toteuttamaan muutosta. Työ alkoikin heti”, Hemberg kertoo.
”Kun käynnistelimme tällaista toimintaa, yhdelläkään suomalaisella järjestöllä ei ollut vastaavaa. Jouduimme tavallaan lähtemään liikkeelle puhtaalta pöydältä.”
Jouni Hembergin kirja Kolme kiloa maissa perustuu hänen omiin muistikuviinsa pitkän uran varrelta. Hemberg ehti KUA:n lisäksi toimia muun muassa Punaisessa Ristissä ja YK-järjestöissä. Kuva: Katri Suomi
Matkalaukullinen luotiliivejä
Hemberg kiittelee erityisesti alkuaikojen kollegoitaan, jotka sitoutuivat työhön täysillä, vaikka muutos oli iso. Heistä moni työskentelee KUA:ssa edelleen.
”KUA:ssa on koko ajan ollut sellainen yhteen hiileen puhaltamisen kulttuuri, joka kasvun on mahdollistanut”, hän sanoo.
Jälkeenpäin katsottuna kehityksen valtava nopeus ja mittaluokka hieman hymyilyttävät entistä toiminnanjohtajaa.
”Olin ollut isoissa kansainvälisissä järjestöissä töissä maailmalla. Minä vain tein kuten käskettiin ja sitten pystytimme toimistoja eri puolille”, Hemberg sanoo.
Kansainvälisen työn johtajana Hemberg osallistui pystytystyöhön hyvin konkreettisesti. Kun esimerkiksi Kongon demokraattisen tasavallan vuosikymmeniä konfliktin kourissa olleessa itäosassa sijaitsevassa Goman-toimistossa tarvittiin luotiliivejä, kävi Hemberg henkilökohtaisesti viemässä ne perille paikallisten kollegojen turvaamiseksi.
”Toiminta oli silloin niin pienimuotoista. En usko, että nykyisen toiminnanjohtajan tarvitsee kuljettaa itse luotiliivejä maatoimistoille.”
Lokalisaatio KUA:n toiminnan vahvuutena
Vaikka KUA on suomalainen järjestö, 95 prosenttia sen työntekijöistä on paikan päältä toimintamaista palkattuja ammattilaisia. Tässä asiassa KUA on ollut eräänlainen edelläkävijä. Viime vuosina on puhuttu enenevissä määrin avustustyöhön liittyvästä kolonisaatiosta eli päätöksenteon ja operatiivisen toiminnan olemisesta muiden kuin avustettavan maan kansalaisten omissa käsissä.
”KUA on hyvin pitkään toiminut paikallisten ihmisten kanssa, ja meillä on ollut paikallisia työntekijöitä. Me olemme tavallaan olleet tässä asiassa edellä”, Hemberg sanoo.
Osittain kehitys lähti kasvamaan tähän suuntaan taloudellisista syistä, koska paikallisten palkkaaminen maatoimistoihin oli kustannustehokkaampaa kuin suomalaisten.
”Toisaalta aika pian huomasimme, että näistä maista löytyy todella paljon hyviä tyyppejä tekemään näitä töitä.”
Tällä hetkellä KUA:n maatoimistojen ammattilaisista valtaosa aina maajohtajista autonkuljettajiin on paikan päältä tai lähialueelta palkattuja.
”Käytännön syitä on paljon, kulttuurillisia syitä unohtamatta.”
Kirjassaan Hemberg muisteleekin, että esimerkiksi koronapandemian tiukimpien sulkujen aikana paikallinen henkilöstö oli järjestön vahvuus nimenomaan työn jatkuvuuden kannalta. Kun isot kansainväliset järjestöt evakuoivat ulkomaalaisia työntekijöitään, KUA:n työntekijät jatkoivat rajoitusten sallimissa rajoissa työtään ja ohjelmia mukautettiin vastaamaan pandemian aiheuttamiin uusiin ongelmiin kuten koulunkäynnin mahdollistamiseen.
Jouni Hemberg (kuvassa oikealla) ehti pitkän uransa aikana verkostoitua hyvin eturivin poliitikkojen kanssa. Pekka Haaviston (vasemmalla) kokemuksesta on ollut Hembergin mukaan paljon hyötyä Kirkon Ulkomaanavun rauhantyön rakentamisessa. KUVA: Ville Maali
Haitin maanjäristys vuonna 2010 oli ensimmäinen merkittävä iso humanitaarinen kriisi, jossa KUA toimitti itse apua paikan päälle. Ennen sitä järjestö oli välitti tuen Luterilaisen Maailmanliiton ja ACT-allianssin sisarjärjestöjen kautta.
Haitin tuhoisa maanjäristys sai valtavaa mediahuomiota myös Suomessa asti, ja senkin ansiosta myös varainhankinta käynnistyi ripeästi.
KUA lähetti Haitiin lopulta omia ammattilaisia ja telttakouluja. Operaation seuraavassa vaiheessa Haitissa kokeiltiin ensimmäisen kerran suomalaisen arkkitehti Matti Kuittisen suunnittelemia maanjäristyksen kestäviä koulurakennuksia. Ajatuksena oli, että hätäavun lisäksi apu auttaisi varautumaan seuraaviin kriiseihin. Innovatiivisesta koulurakentamisesta tulikin pitkäksi aikaa KUA:n tavaramerkki maailman eri kriisialueilla.
”KUA ei ollut koskaan tehnyt vastaavaa ennen. Mitä enemmän uudistuksilla oli vaikutusta sitä enemmän se tietysti vakuutti paitsi suurta yleisöä myös esimerkiksi Ulkoministeriötä ja muita rahoittajia sekä toki Suomen omaa hallitusta”, Hemberg sanoo.
Entinen toiminnanjohtaja huolestuu kehitysyhteistyörahojen alasajosta
Tästä olikin apua myöhemmin, kun pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus toteutti vuonna 2015 historiallisen suuret leikkaukset kehitysyhteistyöstä. Niiden seurauksena moni järjestö joutui ahtaalle. Hembergin mukaan KUA oli jo varautunut ja sen rahoituspohja ei ollut niin isosti enää Ulkoministeriön varassa kuin aiemmin, mutta siitä huolimatta esimerkiksi Kongon maatoimisto jouduttiin nopealla aikataululla sulkemaan ja kaksi muuta maaohjelmaa lopettamaan.
”Se oli dramaattista aikaa. Tiedossa oli toki jo ollut, että poliittisen vallan vaihtuessa tuulet voivat kääntyä ja silloin käy näin”, Hemberg muistelee.
Kehitysyhteistyö on jälleen ollut pääministeri Petteri Orpon (kok.) kaudella leikkaussaksien alla.
”Kyllähän tämä on ollut aika määrätietoista kehitysyhteistyön alasajoa. Humanitaarinenkaan apu ei ole kamalan vahvoilla.”
KUA:n rahoituspohjasta yli puolet perustuu nykyään kansainvälisille toimijoille. Hembergin mukaan se on hyvä.
”En usko, että Suomen kehitysyhteistyörahoitus enää palaa koskaan entiselle tasolleen. Sitä on aina helppo lyödä alas, mutta rakentaminen kestää kauan.”
”On sääli, että politiikassa ei ajatella niitä ihmisiä, jotka ovat avun kohteena. Siinä ajatellaan vain tietyntyyppisiä äänestäjiä. On sääli, että nekin puolueet, jotka eivät ennen ole olleet kehitysyhteistyövastaisia, hyväksyvät tällaisen päätöksen, koska kehitysyhteistyö on poliittinen kauppatavara”, Hemberg sanoo.
Kansainvälisten rahoittajien lisäksi tässä tilanteessa yksityisten ihmisten, yhteisöjen ja seurakuntien lahjoituksista tulee entistä tärkeämpiä työn jatkuvuuden kannalta.
Kaupalla kehitystä? Suomen kehityspolitiikalla on uusi suunta
Köyhyyden vähentäminen kehityspolitiikan tärkeimpänä päämääränä loistaa poissaolollaan Petteri Orpon hallituksen tuoreesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso.
SUOMI TEKEE ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan aiempaa kovempia ja enemmän kaupallisiin tavoitteisiin keskittyviä linjauksia, jotka ulottuvat myös kehityspolitiikkaan. Tämä käy ilmi hallituksen kesällä julkaisemasta Ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta ja sitä täydentävästä Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta. Paperit linjaavat yhdessä Suomen kansainvälistä toimintaa ja niitä on hyvä lukea yhdessä, koska hallituksen mukaan ne perustuvat samaan analyysiin.
Uudistus tulee aikana, jolloin Suomen ulkopoliittinen ympäristö muuttunut rajusti Nato-jäsenyyden ja Venäjän Ukrainassa käymän sodan myötä.
Toisaalta ulkopolitiikan alle kuuluvaa kehityspolitiikkaa tehdään perussuomalaisten johdolla. Selonteon ytimessä vaikuttaa nyt olevan vahva pyrkimys kehittää kehitysyhteistyörahoitusta suuntaan, jonka pääasiallisena motiivina on edistää ennen kaikkea suomalaisten yritysten etua. Palaan tähän myöhemmin tässä tekstissä.
Kehitysjärjestön näkökulmasta keskeinen huoli uuden selonteon linjauksista oli, tuleeko Suomen ulkopolitiikasta pelkkää Natoa, Ukrainaa ja kapeaa turvallisuuspolitiikkaa. Kesällä julkaistu Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko katsoo kuitenkin kiitettävästi myös kauemmaksi kuin vain lähimpiä kumppaneita. Linjauksissa näkyy myös geopolitiikan moninapaistuminen, erityisesti niin sanottujen keskivaltojen nousu.
”Suomi hakee tasaveroista vuoropuhelua ja laajentaa yhteistyö- ja kauppamahdollisuuksia myös muiden kuin viiteryhmämme maiden kanssa”, on nykymaailmassa tärkeä linjaus hallitukselta. Afrikkaa käsitellään selonteossa laajasti ja voi sanoa, että Afrikka on lopullisesti tullut reaalipolitiikan piiriin. Tästä kertoo se, että Afrikkaa käsitellään samassa laajuudessa kuin Kiinaa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja säilyy uudessakin ympäristössä
Isoista ulkoisista muutoksista huolimatta Suomen ulkopolitiikassa on paljon jatkuvuutta. Vaikka kova turvallisuus korostuu, sopimista ja monenkeskistä järjestelmää korostava linja ei ole kadonnut.
Suomi edistää kansainvälistä rauhaa, turvallisuutta ja kestävää kehitystä. Suomi puolustaa kansainvälistä oikeutta ja sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. Suomi edistää tavoitteitaan YK:ssa ja haluaa vahvistaa järjestön toimintakykyä. Voikin kysyä, onko presidentti Alexander Stubbin lanseeraama ”arvopohjainen realismi” enemmän Suomen ulkopolitiikan pitkän linjan jatkoa kuin jotain aivan uutta.
Suomen ulkopolitiikan arvot ovat todellisia, mutta kansallisesta intressistä kumpuava realismi rajoittaa näiden arvojen edistämiseen tarvittavaa aktivismia.
”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu arvopohjaiseen realismiin. Pidämme kiinni meille tärkeistä ja keskeisistä arvoista, kuten demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta, kansainvälisestä oikeudesta ja ihmisoikeuksista, rauhasta, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Samalla olemme valmiita vuoropuheluun myös sellaisten maiden kanssa, jotka eivät jaa näkemyksiämme ja arvojamme. Puolustamme kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja tuemme sen kehittämistä. Suomen turvallisuuden takeena on kolme lukkoa: vahva kansallinen puolustuskyky osana liittokunnan pelotetta ja puolustusta, jäsenyytemme Euroopan unionissa ja Natossa sekä edelleen vahvistuva kahdenvälinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ja puolustusyhteistyö keskeisten liittolaistemme ja kumppaneidemme kanssa.”
Pääministeri Petteri Orpo kiteytti suurlähettiläspäivien puheessaan, milloin arvojen ei anneta tulla realismin tielle: ”Yhdysvaltain presidentinvaalien voittajasta riippumatta kahdenvälinen yhteistyömme Yhdysvaltain tulee jatkumaan hyvänä, molempia hyödyttävänä ja laaja-alaisena.”
Kehityspolitiikan kärki kapenee ja avun saaminen ehdollistuu
Suomen kehityspolitiikka kaventuu uuden Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon myötä.
”Tavoitteena on tukea paremmin Suomen kaupallis-taloudellisia intressejä kehittyvillä markkinoilla ja lisätä maiden taloudellista riippumattomuutta vahvistamalla kehittyvien maiden vastuuta kehityksestään.”
Köyhyyden vähentäminen kehityspolitiikan tärkeimpänä (kansainvälisesti sovittuna) päämääränä loistaa poissaolollaan. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat sentään mahtuneet mukaan. Kaupallisen yhteistyön ensisijaisuus siirtänee kehitysrahoitusta pois köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä LDC-maista. Budjettikirjasta katosi jo viime vuonna köyhimpien maiden rahoitusosuutta kuvaava indikaattori.
”Suomen kehityspolitiikan painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vahvistaminen, mikä on keskeistä myös väestönkasvun hallinnassa, sekä koulutus ja ilmastotoimet.”
Kehitysyhteistyön kärki kapenee. Aiemman selonteon ”kestävä talous ja ihmisarvoinen työ” sekä ”rauhanomaiset, demokraattiset yhteiskunnat” -painopisteet ovat kadonneet. Tämä on ymmärrettävää, kun määrärahoja samalla leikataan rajusti. Suomen varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista on huippuvuoden 2014 jälkeen leikattu reilusti yli 40 prosenttia.
Painopisteiden ohella selonteon vahvoja teemoja ovat suomalaisten yritysten viennin edistäminen, Ukrainan tukeminen, kehitysavun ehdollistaminen ja toisaalta vastavuoroisuus kehittyvien maiden kanssa.
Suurlähettiläspäivien puheessaan kehitysministeri Ville Tavio totesi: ”Tuemme jatkossakin toimivaa demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa, jotka ovat kestävän yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä.”
Toki näissä kaventuneissakin puitteissa merkittävä osa Suomen hyvästä kehitysyhteistyöstä, tuesta kansainvälisille järjestöille ja kansalaisjärjestöille pystyy jatkumaan.
Suomen viennin edistäminen ei tuo kehitystä kaikista köyhimmille valtioille
Kauppapolitiikka ja kehityspolitiikka halutaan tuoda yhteen, mutta kauppapolitiikkaa ei selonteossa käsitellä kestävän kehityksen näkökulmasta. Mukana ei ole ajatusta kehityspolitiikasta, jolla johdonmukaisesti vahvistettaisiin kehittyvien maiden asemaa kaikilla politiikanlohkoilla. Kuten johdanto toteaa, tavoitteena on vahvistaa Suomen vientiä.
Esimerkiksi kestävyyssääntely nähdään ainoastaan uhkana kaupalle. EU:n äskettäin hyväksyttyä yritysvastuudirektiiviä ei mainita lainkaan, vaikka kyse on keskeisestä, uudesta kaupan ja kehityspolitiikan rajapinnassa olevasta lainsäädännöstä.
Development Todayn haastattelussa kauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio korostaa erityisesti teollistumisen merkitystä kehitykselle, samoin suurlähettiläspäivien puheessaan ministeri totesi, että ”Suomi tukee kehittyvien maiden teollistumista” ja ”Kehityspolitiikalla edistetään sitä, että kehitysmaihin syntyy omaa teollisuutta ja työpaikkoja.” Itse selonteko kuitenkin keskittyy suomalaisyritysten vientimahdollisuuksien korostamiseen, ei niinkään tukemaan teollistumisen ja köyhyyden vähentämisen hyvän kehää.
Selonteon ytimessä vaikuttaakin olevan pyrkimys kehitysyhteistyörahoituksen kohdistamiseen tai sitomiseen entistä enemmän suomalaisten yritysten etuihin. Kuitenkin kansainvälisessä kehityspolitiikassa on jo ajat sitten tunnistettu, että avun sitominen johtaa tehottomuuteen, paikallisten tarpeiden sivuuttamiseen ja sivuuttaa kehittyvien maiden paikalliset yritykset.
Suomen pitää osoittaa lupaamaansa tasavertaista kumppanuutta myös teoin
”Suomen tavoitteena on rakentaa kehittyvien maiden kanssa tasavertaisia ja kestäviä kumppanuuksia, jotka perustuvat molemminpuoliseen hyötyyn ja kunnioitukseen.”
Tämä selonteon linjaus on äärimmäisen kannatettava. Molemminpuolinen hyöty ja kunnioitus tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että Suomi on valmis huomioimaan kehittyvien maiden intressit ja näkemykset.
Koronarokotteiden hamstraaminen ja patenttisuojasta kiinnipitäminen, toimettomuus palestiinalaisiin kohdistuvien jatkuvien ihmisoikeusrikkomusten kanssa, haluttomuus edistää veroyhteistyötä YK:ssa ja äärimmäisen tiukka maahanmuuttopolitiikka ovat Suomen linjauksia, joihin kehittyvillä mailla on omat intressinsä. Tasavertaisten kumppanuuksien pitää tarkoittaa sitä, että myös Suomen omat näkemykset ovat avoimia neuvotteluille. Toistaiseksi tästä on vain vähän viitteitä.
Kirkon Ulkomaanavun entinen johtaja Risto Lehtonen on kuollut
Risto Lehtonen kuvattuna vuonna 2017. KUVA: Jukka Granström/Kotimaa
Teologian tohtori h.c. Risto Lehtonen työskenteli Kirkon Ulkomaanavun johtajana vuosina 1988–1993.
MONIPUOLISEN ja kansainvälisen uran tehnyt Risto Lehtonen menehtyi keskiviikkona elokuun 7. päivänä helsinkiläisessä hoivakodissa. Kuollessaan Lehtonen oli 97-vuotias
Risto Lehtonen valittiin KUA:n johtajaksi vuonna 1988. Hänen edeltäjänsä Yrjö Höysniemi johti KUA:aa kaksi edellistä vuosikymmentä.
Ennen aloittamistaan KUA:n johtajana Lehtonen oli työskennellyt muun muassa Ylioppilaiden kristillisen maailmanliiton pääsihteerinä ja Luterilaisen maailmanliiton kirkkojen välisen työn osaston johtajana. Lehtonen jäi eläkkeelle helmikuun lopussa 1993 toimittuaan KUA:n johtajana viisi vuotta. Hänen seuraajakseen valittiin Tapio Saraneva.
Lehtosen aikaan KUA:ssa työskennelleet kuvailevat häntä sympaattiseksi herrasmieheksi. Johtajana hänen kautensa osui aikaan, jolloin ovet Neuvostoliiton hajottua avautuivat niin itään kuin Baltiaankin. Lehtosta luonnehditaankin ”kokoavaksi voimaksi” eri järjestöjen laajentumisessa siihen suuntaan.
Vielä eläkeläisenä Lehtonen omistautui tutkimustyölle. Hänen vuonna 2019 julkaistu tutkimuksensa käsitteli kylmän sodan vaikutusta Luterilaisen maailmanliiton (LML) toimintaan sekä LML:n kannanottoja kylmän sodan kuumiin kysymyksiin.
Risto Lehtosen vaikutus KUA:n työhön oli merkittävä ja hänen perintönsä vaikuttaa työssämme edelleen eri puolilla maailmaa. Kirkon Ulkomaanavun nykyinen toiminnanjohtaja Tomi Järvinen esittää lämpimät surunvalittelunsa koko järjestön puolesta Risto Lehtosen läheisille ja perheenjäsenille.
