Kirkon Ulkomaanapu (KUA) uudistaa organisaatiotaan. Tavoitteena on palvella entistä tehokkaammin maailman heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä.
Uudistus vastaa muuttuvan maailman vaatimuksiin. Kirkon Ulkomaanavun työhön vaikuttavat muun muassa ilmastonmuutos, muutokset globaaleissa suurvaltasuhteissa, arvomaailman koventuminen, digitalisaatio, kaupungistuminen sekä kehitysyhteistyön rahoitusrakenteen muuttuminen ja rahoituksen väheneminen.
”Tulevaisuudessakin täytyy olla toimijoita, jotka puhuvat heikoimpien puolesta. Meidän täytyy säilyttää toimintakykymme muutosten keskellä, jotta pystymme viemään apua tehokkaasti perille tulevaisuudessakin”, sanoo toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
KUA muuttaa johtamisjärjestelmäänsä tehokkaammaksi ja siirtää päätöksentekoa paikalliselle tasolle toimintamaissaan Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-idässä. Maatason toimijat ovat jatkossa keskeisessä roolissa järjestön globaalissa päätöksenteossa. Globaaliin johtoryhmään valitaan kaksi maatoimistojen edustajaa, ja johtoryhmän rooli muuttuu aiempaa strategisemmaksi. Palvelu- ja vastuullisuusnäkökulma vahvistuvat uudessa organisaatiossa.
Samalla perustetaan uusi varatoiminnanjohtajan tehtävä johtamaan strategista suunnittelua. Tehtävään on valittu kansainvälisen työn johtaja, FT Tomi Järvinen. Aiemmin järjestön Kambodžan maajohtajana toiminut, YTM Saara Lehmuskoski on nimitetty muutosjohtamisesta vastaavaksi asiantuntijaksi ja MA, MSc. Katri Suomi sidosryhmätyön johtajaksi.
Uusi organisaatio astuu voimaan 1. huhtikuuta, mutta muutoksen vieminen käytäntöön jatkuu tulevina kuukausina.
Kirkon Ulkomaanavun hallitus on nimittänyt MA ja MSc Katri Suomen Kirkon Ulkomaanavun sidosryhmätyön johtajaksi 1.3.2021 alkaen.
Sidosryhmätyön johtajan tehtävä on uusi. Osaston tehtäviin kuuluvat vaikuttaminen, viestintä, kirkolliset ja ekumeeniset suhteet sekä muut kansainväliset kumppanuudet.
”Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa sekä tehokas ja ajantasainen viestintä ja vaikuttamistyö ovat Kirkon Ulkomaanavulle entistä tärkeämpiä. Olemme iloisia, että saamme Katri Suomen luotsaamaan tätä tärkeää työtä. Toivotamme hänet lämpimästi tervetulleeksi uuteen tehtävään”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Katri Suomi on työskennellyt Kirkon Ulkomaanavussa eri tehtävissä vuodesta 2008 alkaen. Hän on toiminut esimerkiksi vaikuttamistyön ja globaalien ekumeenisten suhteiden päällikkönä ja ilmastonmuutosasiantuntijana. Aiemmin Suomi on työskennellyt muun muassa ympäristöministeriössä ja Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa.
”Valinta on minulle ilo ja kunnia. Odotan innolla, että pääsen kehittämään ja vahvistamaan yhdessä ammattitaitoisten ja sitoutuneiden kollegojeni kanssa Kirkon Ulkomaanavun sidosryhmätyötä,” Suomi sanoo.
KUA on rohkeasti päättänyt muuttaa toimintaansa vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Kevään aikana tullaan tiedottamaan muistakin muutoksista Kirkon Ulkomaanavun työssä ja organisaatiossa.
”Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii laajaa yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Koronapandemian myötä aiemmin saavutetut kehitystulokset ovat ottaneet takapakkia ja tilanne niin tasa-arvon kuin koulutuksen ja toimeentulon osalta on heikentynyt useissa KUA:n toimintamaissa. Tässä haastavassa tilanteessa vaikuttamistyön, viestinnän, kirkollisten ja ekumeenisten suhteiden sekä kansainvälisten kumppanuuksien yhdistäminen yhteen yksikköön on entistä tärkeämpää. Se vahvistaa ja mahdollistaa tehokkaamman ja paremman sidosryhmätyön,” toteaa Katri Suomi.
Kirkon Ulkomaanavun Tekoja-lehti sai ProComin Vuoden 2020 Oma Media –kilpailussa kunniamaininnan lukijaystävällisyydestä.
Vuonna 2020 uudistettu Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu. Lehden levikki on noin 50 000 ja pääosa lukijoista on Kirkon Ulkomaanavun lahjoittajia. ProComin Vuoden 2020 Oma Media –kilpailussa Tekoja-lehti palkittiin kunniamaininnalla.
Oma Media 2020 -kilpailun arviointityön teki tuomaristo, johon kuuluu Raine Tiessalo, Heidi Selkäinaho, Pekka Piippo ja Terttu Sopanen. Raati arvio, että Tekoja-lehti on lukijaystävällinen julkaisu, jonka kuvamateriaali on monipuolista ja tyyli selkeä sekä helposti hahmotettava. Lehden konsepti on selkeä, sisällöt ovat laadukkaita ja lehti on hyvin visuaalinen.
”Kiitos palkinnosta kuuluu Kirkon Ulkomaanavun viestintätiimille ja lehden tekoon osallistuneille freelancereille. Koronarajoitusten vuoksi toimintamaissamme asuvilla freelancereilla on ollut entistä suurempi rooli juuri kilpailuun osallistuneessa lehdessä. Erityinen kiitos myös sitoutuneille lukijoillemme”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun vs. viestintäpäällikkö ja Tekoja-lehden päätoimittaja Minna Elo.
Paikallisten kuvaajien ja toimittajien käyttämistä ja sitä kautta paikallisten äänenpainojen vahvistamista on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa. Linjaus on tärkeä myös ympäristösyistä, sillä se vähentää matkustamista Suomesta toimintamaihin.
Uudistunut Tekoja-lehti tuo vahvasti esiin Kirkon Ulkomaanavun työssä kohdattujen ihmisten äänen. Lehden uudistusta johti viestintäpäällikkö Noora Jussila ja visuaalisesta uudistuksesta on vastannut Kirkon Ulkomaanavun AD Tuukka Rantala.
”Nykyisessä sosiaalisen median nopeatempoisessa maailmassa printtimedialla täytyy olla aivan erityinen rooli. Se on jotain, jonka kohdalle todella pysähdytään ja johon käytetään enemmän aikaan ja siten sen pitää myös palkita lukijansa syvällisemmillä tarinoilla ja kerronnalla”, Elo kertoo.
Tilaa Tekoja-lehti
Tänään käynnistyvä Yhteisvastuukeräys kerää varoja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseksi Suomessa ja maailmalla.
Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon. Rahaston tuella hätäaputyö voidaan katastrofitilanteissa käynnistää nopeasti. Tämänvuotisessa keräyksessä huomioidaan erityisesti ikäihmisten hauras asema kriisialueilla, ja esitellään Kirkon Ulkomaanavun työtä Ugandan pakolaisasutusalueilla.
”Vanhusten huomioiminen katastrofiavussa on erityisen tärkeää. Pakolaistilanteessa perheet saattavat hajota, ja yhteisön vanhimmista huolehtiminen ei perinteiseen tapaan onnistu. Puute ruuasta ja lääkkeistä on arkipäivää esimerkiksi Ugandan pakolaisasutusaleilla”, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg kertoo.
Yhteisvastuullisen ihmisyyden keskeinen periaate on, että vaikeuksissa olevia ja hauraita autetaan. Sotien jälkeen perustettu Yhteisvastuukeräys auttoi aluksi sodan raskaista seurauksista toipuvaa Suomea. Tuolloin Suomi oli ulkomailta tulevan avun kohteena. Maamme vaurastui ja sosiaaliturvamme kattavuus vahvistui. Vuodesta 1963 alkaen keräyksen tuottoa on ohjattu vastavuoroisesti myös kehittyvien maiden auttamiseen.
”Yhteisvastuu tarkoittaa sitä, että näemme oman kuplamme yli maamme rajojen ulkopuolelle. Meillä on oltava tahtoa huolehtia myös niistä ihmisistä, jotka elävät niukkaa ja vaikeuksien täyttämää elämää kaikkein hauraimmissa valtioissa. Koronaepidemia on koetellut erittäin kovasti näiden maiden vanhuksia”, sanoo Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja, sosiaalineuvos Tapio Pajunen.
40 prosenttia keräystuotosta kotimaahan
Ikäihmisten ylivelkaantuminen on lisääntynyt meillä Suomessa, etenkin naisilla. 75 vuotta täyttäneiden naisten köyhyysriski on selvästi muuta väestöä korkeampi. Tämä ryhmä on myös yliedustettuna ruoka-avun asiakaskunnassa.
Taloudellisella niukkuudella on seurannaisvaikutuksia, joista keskeisenä ovat terveydelliset ongelmat. Rahat eivät lukuisilla ikäihmisillä riitä välttämättömiinkään lääkkeisiin tai terveelliseen ruokaan. Köyhyys aiheuttaa myös sosiaalista syrjäytymistä sekä yksinäisyyttä.
Yhteisvastuukeräyksen keräystuotoista 40 prosenttia lahjoitetaan Suomeen.
Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen esimiehenä toimii Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Presidentti Niinistön Yhteisvastuukeräyksen avaustietoisku näytetään Ylen TV1-kanavalla keräyksen avauspäivänä klo 12.00 ja klo 20.24.
#enitenyllättiköyhyys #yhteisvastuu2021
Twitter Facebook Instagram
yhteisvastuu.fi
Yhteisvastuukeräys on vuodesta 1950 toiminut lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. 7.2.2021 alkava keräys kerää varoja kaikkien heikoimmassa oleville vähävaraisille vanhuksille Suomessa ja maailmalla. Keräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, josta hätäaputyö voidaan katastrofitilanteissa käynnistää nopeasti kriisialueilla. 20 prosenttia vuoden 2021 keräystuotosta jaetaan kotimaisille erityiskohteille. Puolet Kirkon diakoniarahastolle heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseen yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa. Toinen puolikas Seurakuntaopiston kokoamalle kansanopistoverkostolle, joka toteuttaa maksuttomia digitaitokoulutuksia vähävaraisille ikäihmisille vuodesta 2022 alkaen. 20 prosenttia keräystuotoista ohjataan paikallisseurakuntien ikäihmisiä tukeviin toimiin ja diakonia-avustuksiin Suomessa. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Vuoden 2021 keräyksen esimiehenä toimii Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo.
Toisenlaisen Lahjan uusin eettinen lahja on Saippuat koko kylälle. Sähköinen kortti ehtii vielä hyvin perille jouluksi. Toisenlaisen Lahjan kautta saadut lahjoitukset auttavat kaikkein köyhimpiä perheitä maailmassa.
Käsienpesu saippualla on helpoin ja tehokkain tapa pitää sairaudet loitolla. Monet tarttuvat taudit leviävät käsien kautta. Käsienpesu saippualla ja puhtaalla vedellä ei ole itsestäänselvyys kaikkein köyhimmissä maissa.
Saippuat koko kylälle -lahjan avulla rakennetaan kehitysmaiden kyliin ja kouluihin käsienpesupisteitä. Lahjan avulla järjestetään myös koulutuksia hyvästä käsihygieniasta ja jaetaan saippuaa perheiden käyttöön. Hyvä käsihygienia ja riittävän usein toistuva käsienpesu auttavat välttämään tartuntoja.
Yhdentoista lapsen äiti Florence asuu pakolaisasutusalueella Ugandassa. Alueella jaetaan saippuaa koronaviruksen hillitsemiseksi.
”Esimerkiksi pakolaisleireillä koronaviruksen leviämisen estämistä hankaloittaa puhtaan veden ja saippuan puute. Tämän vuoden uutuuslahja vastaa tähän ajankohtaiseen tarpeeseen”, kertoo Toisenlaisen Lahjan koordinaattori Kaarina Karjalainen.
Kirkon Ulkomaanapu on perustanut esimerkiksi Ugandaan pakolaisasutusalueelle käsienpesupisteitä ja jakaa perheille hygieniatarvikkeita, kuten saippuaa ja käsidesiä. Toinen ajankohtainen lahja tähän jouluun on Puhdasta vettä.
Aineeton ja eettinen lahja menee perille täysin sähköisesti. Joulumuistaminen onnistuu hyvin vielä jouluviikollakin.
”Sähköisen kortin voit lähettää suoraan lahjan saajalle tai itsellesi sähköpostitse. Saat jaettua sähköisen kortin myös Facebookissa tai WhatsAppissa. Linkki korttiin löytyy maksun jälkeen Kuitti-sivulta ja tilausvahvistuksesta, joka lähetetään sinulle sähköpostilla”, Karjalainen kertoo.
Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö Kirkon Ulkomaanapu toimittaa Toisenlaisen Lahjan kautta saadut lahjoitukset luotettavasti perille eniten apua tarvitseville. Tuotoilla Kirkon Ulkomaanavun avustuskohteisiin lahjoitetaan esimerkiksi vuohia, koulupukuja ja puuntaimia. Nämä lahjat auttavat katkaisemaan köyhyyden kierteen ja ihmiset pystyvät itse niiden avulla parantamaan elinolojaan.
Lisätietoja:
Toisenlaisen Lahjan joulukampanjassa tunnetut suomalaiset kertovat itselleen tärkeistä arvoista. Joulun alla läheisten muistaminen on taas ajankohtaista ja siinä samalla voi tehdä hyvää. Toisenlainen Lahja on aineeton lahja, joka auttaa kaikkein köyhimpiä perheitä kehitysmaissa.
Toisenlaisen Lahjan joulukampanjassa ministeri Elisabeth Rehn, emeritusprofessori Esko Valtaoja, muusikko Jesse Markin ja kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallio jakavat ajatuksiaan auttamisesta ja asioista, jotka eivät kaikille ole itsestään selviä, kuten rauha ja turvallisuus. Toisenlaisen Lahjan tuotoilla Kirkon Ulkomaanavun avustuskohteisiin lahjoitetaan esimerkiksi vuohia, koulupukuja ja puuntaimia, jotka auttavat yhteisöjä nousemaan köyhyydestä.
Puuntaimet ovat vuodesta toiseen yksi suosikkilahjoista. Kampanjavideossa Elisabeth Rehn kertoo koskettavan tarinan kenialaisesta ystävästään, joka ihaili Suomessa käydessään vanhoja puita.
”Monessa maassa metsät ovat ainoastaan muistoissa. Sen vuoksi taimetkin ovat niin tärkeät”, Rehn toteaa.
Muusikko Jesse Markin on valinnut Toisenlaisen Lahjan valikoimista Kasvimaan. Tuottava kasvimaa elättää koko perheen ja parhaimmillaan mahdollistaa myös muiden auttamisen.
”Ihan jo ihmisinäkin meillä on jo jonkinlainen velvollisuus auttaa. Kyllä nyt sitä kautta varmaan saadaan jonkinlainen parempi maailma rakennettua kuin että kaikki tekisi kaikkea vaan itseään varten”, pohdiskelee Jesse Markin videossa.
Katso kampanjavideot:
Ministeri Elisabeth Rehn pohtii puuntaimien merkitystä
Muusikko Jesse Markin kertoo miksi auttamisella on väliä
Emeritusprofessori Esko Valtaojan ajatuksia koulutuksen tärkeydestä
Kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallio kertoo rauhan merkityksestä
Toisenlainen Lahja on aineeton lahja, jolla ilahdutat ystävääsi ja autat samalla kehitysmaiden ihmisiä.
Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö Kirkon Ulkomaanapu toimittaa Toisenlaisen Lahjan kautta saadut lahjoitukset luotettavasti perille eniten apua tarvitseville. Lahjojen avulla ihmiset pystyvät itse parantamaan elinolojaan. Toisenlainen Lahja on helppo ja kestävä tapa muistaa ystäviä, läheisiä tai yhteistyökumppaneita. Lahjoituksesta saa annettavaksi perinteisen postikortin tai sähköisen kortin.
Yhteisvastuukeräyksen 2020 kohteena oli vanhemmuuden tukeminen Suomessa ja maailmalla. Koronakevät keskeytti hyvin startanneen kampanjan lähikeräykset ja tiputti keräystuloksen yli miljoonalla eurolla viimevuotisesta. Kahden miljoonan euron keräystuotosta suurin osa ohjataan Kirkon Ulkomaanavun ruohonjuuritason työhön kehittyvissä maissa.
”Keräsimme tänä vuonna varoja vanhemmuuden tukemiseen teemalla SINÄ RIITÄT hyvään vanhemmuuteen. Yhteisvastuukeräys katsoi tärkeäksi olla helpottamassa perheiden arkea yhteistyössä perhetyöhön erikoistuneiden kumppaneidemme Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Pelastakaa Lapset ry:n, Kirkon Ulkomaanavun ja seurakuntien perhetyön kanssa”, sanoo Kirkkopalvelujen keräysjohtaja Tapio Pajunen.
Keräyksen aktiivisimpaan aikaan iskeneen koronakriisin vuoksi kaikki lähikeräystoimet jouduttiin keskeyttämään. Samaten lukuisat konsertit, myyjäiset ja tapahtumat jouduttiin perumaan. Erityisen suuren loven keräystulokseen aiheuttivat äitienpäivätapahtumien perumiset ympäri Suomen. Tällä oli luonnollisesti vaikutusta keräystulokseen, joka pienentyi viimevuotisesta kolmanneksella jääden 1.995.818 euroon.
”Vaikka Yhteisvastuun keskeinen tehtävä on kerätä varoja vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten auttamiseen, halusimme toimia vastuullisesti ja minimoida keräystoimien aiheuttamat riskit”, keräysjohtaja Pajunen kertoo.
Hätäapua, toimeentulotukea ja jatkoa koulunkäynnille
Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosentilla tuetaan lapsiperheitä Kirkon Ulkomaanavun kohteissa maailman köyhillä katastrofialueilla.
”Koronaviruksen myötä hidastunut talous ja koronarajoitukset ovat vieneet monilta vanhemmilta toimeentulon toimintamaissamme, joista useissa rajoitukset ovat jatkuneet tauotta maaliskuusta asti. Yhteisvastuuvaroilla olemme pystyneet toimittamaan hätäapua ja tukemaan perheiden toimeentuloa sekä lasten koulunkäynnin jatkumista koulujen ollessa kiinni”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.
Keräyksen kotimaiset kumppanit Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry tehostavat lapsiperheitä tukevia toimintojaan 20 prosentilla keräytyistä varoista. Käytännön tukitoimet käynnistyvät pilottihankkeina vuoden 2021 alkukuukausina.
Loput 20 prosenttia varoista käytetään seurakunnissa tehtävään, vanhemmuutta tukevaan työhön. Seurakunnat ideoivat ja käyttävät varat vaihtelevin tavoin. Esimerkiksi Heinolassa pikkulasten vanhemmat pääsivät menneellä viikolla nauttimaan vapaaillasta musiikin ja illallisen merkeissä samalla kun perheen pikkuväelle oli järjestetty lastenhoito.
Vuoden 2020 keräystulos luovutetaan keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle 13.11.2020.
Ensi vuonna Yhteisvastuukeräys tukee taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä. 7.2.2021 alkavaa keräystä suunniteltaessa on jo monin tavoin valmistauduttu siihen mahdollisuuteen, ettei lähikeräyksiä voida ensi keväänäkään tehdä.
Lisätietoa:
Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Kirkkopalvelut ry
tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi, p. 0400 870 041
Leena Piirto, viestintäjohtaja, Kirkkopalvelut ry
leena.piirto@kirkkopalvelut.fi, p. 040 182 7264
Sirpa Seppä, viestinnän suunnittelija, Kirkkopalvelut ry
sirpa.seppa@kirkkopalvelut.fi, p. 040 579 7290
yhteisvastuu.fi
Vapaasti ladattavissa olevia kuva-aineistoja ja logoja Yhteisvastuusta Kirkkopalvelujen kuvapankista
Vapaasti ladattavissa olevia kuvia Yhteisvastuun vuoden 2020 ulkomaan esimerkkikohteesta Nepalista Kirkon Ulkomaanavun kuvapankista
Vuodesta 1950 toiminut Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suu-rimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. Keräyksellä autetaan hädänalaisia synty-perään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun. 40 % keräystuotosta jää Suomeen. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti.
1. Ilmiö
Ilmastonmuutos tarkoittaa ilmiötä, joka on teollisen aikakauden alun eli 1800-luvun jälkipuoliskon jälkeen vauhdittunut ihmisen toiminnan seurauksena. Ilmaston lämpeneminen johtuu ennen kaikkea niin sanottujen kasvihuonekaasujen eli ilmakehän hiilidioksidi-, metaani-ja typpioksiduulipitoisuuksien sekä troposfäärin otsonipitoisuuksien kasvusta. Suuren osan kasvihuonepäästöistä muodostaa ihmisen toiminta kuten fossiilisten polttoaineiden, öljyn, ja kivihiilen, polttaminen esimerkiksi lämmitys-ja energiantuotantotarkoituksissa sekä liikenteen päästöt.
2. Mittaushistoria
Vuosi 2019 oli mittaushistorian lämpimin. Yhdysvaltain ilmailu-ja avaruushallintoviraston Nasan mukaan maapallon lämpötila oli 0,98 Celsius-astetta eli lähes asteen lämpimämpi vuonna 2019 kuin koko 1900-luvun keskilämpötila. Kyse ei ole sattumasta, sillä vuodesta 1880 alkaen pidetyn tilaston viisi lämpöennätystä ajoittuvat kaikki vuosille 2015–2019. Lämpenemisen kriittisenä rajana pidetään 1,5 asteen nousua. Jos lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 astetta ylittyy vuoteen 2050 mennessä.
3. Vaikutukset nyt
Jopa miljardi ihmistä maailmassa kärsii ilmastonmuutoksen aiheuttamista tulvista, kuivuudesta, merenpinnan kohoamisesta ja lisääntyneistä rajumyrskyistä, joista on tullut vaikeammin ennustettavia. Erityisen herkkiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille ovat maailman köyhimpiin kuuluvat Afrikan ja Aasian kehittyvät maat ja maanviljelyksestä vahvasti riippuvaiset yhteisöt.
4. Maanviljely
Maanviljely on äärimmäisen haavoittuva elinkeino ilmastonmuutoksen aiheuttamien ääri-ilmiöiden edessä. Rajut ja yllättävät sääilmiöt voivat viedä sadon, mutta ilmastonlämpeneminen vaikuttaa myös viljelykasveihin ja esimerkiksi kasvukauden pituuteen. Muutoksesta voi olla paikallisesti etua joissakin osissa maailmaa, mutta pääsääntöisesti ilmiö vaikeuttaa maanviljelyä siellä, missä se on jo valmiiksi hankalaa mutta välttämätöntä hengissä pysymisen ja toimeentulon kannalta.
5. Ilmastopakolaiset
Vaikka ilmastopakolaisuudesta ja siirtolaisuudesta yleensä puhutaan kansainvälisenä, valtioiden rajoja ylittävänä ilmiönä, suurin osa muuttoliikkeistä tapahtuu maiden sisällä. Maailmanpankki arvioi, että seuraavien 30 vuoden aikana yli 140 miljoonaa ihmistä muuttaa ilmastonmuutoksen vuoksi maansa rajojen sisällä. Riskialueita ovat Saharan eteläpuoleinen Afrikka, Etelä-Aasia ja Latinalainen Amerikka, joissa asuu yhteensä yli puolet koko maapallon väestöstä.
6. Konfliktit
Yleensä ilmastonmuutos ei yksin synnytä konflikteja vaan se altistaa jo valmiiksi hauraita yhteisöjä konflikteille luomalla ihmisten ja ihmisryhmien välille kilpailua. Tilanne voi pahimmillaan muuttua aseelliseksikonfliktiksi. Nuoret ihmiset saattavat ajautua ääriliikkeiden pariin, jos vaihtoehdot mielekkääseen ja riittävään toimeentulon hankkimiseen ovat vähissä esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi.
7. Talous
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös taloudellisesti. Erityisen tuhoisia ovat sen synnyttämät äkilliset myrskyt, jotka voivat hetkessä pyyhkäistä mennessään kokonaisten kylien infrastruktuurin, tiet, koulut, sähköt ja viemäröinnin. Myrskytuhoilla on pitkäaikaisia vaikutuksia jopa miljoonien ihmisten toimeentulolle ja arjelle.
8. Luonnon monimuotoisuus
Ilmastonmuutos tuhoaa luonnon monimuotoisuutta. Jo yhden kasvilajikkeen tai eliölajin katoaminen vaikuttaa kymmeniin ellei satoihin muihin. Ennen pitkään monimuotoisuuden katoaminen vaikuttaa myös viljelykasvien menestykseen, kun esimerkiksi muita kasveja aiemmin ravinnokseen käyttäneet hyönteiset käyvät ihmisten ja kotieläinten ruoaksi kasvatettavien viljojen ja vihannesten kimppuun.
9. Suomi
Monet ilmastonmuutoksesta johtuvat ilmiöt näkyvät jo meillä Suomessa. Suomen talvista on vain muutaman vuosikymmenen aikana tullut leudompia ja vähälumisempia, ja vuoden keskilämpötila on noussut yli kaksi astetta. WWF:n mukaan talvikuukaudet ovat Suomessa lämmenneet kesäkuukausia enemmän ja joulukuussa keskilämpötila on noussut jo viisi astetta.
10. Hiilijalanjälki
Ihmiset rikkaammissa maissa kuluttavat luonnonvaroja ja aiheuttavat päästöjä moninkertaisesti verrattuna kehittyvien maiden väestöön. Siksi on hyödyllistä yrittää pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Suuressa kuvassa ilmastotoimet tarvitsevat kuitenkin kansainvälistä yhteistyötä ja yhteisiä poliittisia lupauksia. Vain valtioiden välisellä yhteistyöllä voidaan pitää huoli siitä, että esimerkiksi kehittyvien maiden nousu köyhyydestä on mahdollista ilman, että ympäristö kärsii.
+1 Kirkon Ulkomaanapu huomioi ilmastoasiat kaikessa työssään
Voimme vielä vaikuttaa tulevaisuuteen ja ilmastonmuutokseen. Koska ilmasto lämpenee jo, pelkkä päästöjen leikkaaminen ei riitä. Peruutusnappia ei ole, ja siksi monet maailman hauraimmista valtioista tarvitsevat tukea sopeutuakseen.
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) ottaa ilmastonmuutoksen uhkat ja vaikutukset huomioon kaikessa työssään. Erityinen ilmastotyökalu auttaa huomioimaan ilmastoon liittyvät näkökulmat osana KUA:n kaikkea toimintaa olipa kyse sitten sään ääri-ilmiöihin varautumisesta Etelä-Sudanin maaseutu-yhteisöissä tai ilmastoystävällisistä toimistokäytännöistä Helsingissä. Tärkeää on huomioida etenkin se, minkälaisia työ-ja viljelymahdollisuuksia tulevaisuudessa on ja tukea niitä esimerkiksi koulutuksen keinoin.
Ilmastonäkökulma ei ole KUA:n työssä uusi ulottuvuus, vaan työnja ohjelmien vaikutuksia ympäristölle on huomioitu jo pitkään. Erityisesti Afrikassa ja Aasiassa KUA tekee työtä, joka parantaa paikallisten ihmisten varautumista sään ääri-ilmiöihin ja tukee maanviljelyksestä riippuvaisten yhteisöjen kestävää toimeentuloa esimerkiksi koulutuksen avulla.
Teksti: Elisa Rimaila
Kuvitus: Carla Ladau
Apetit tekee yhteistyötä Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFoodin kanssa. Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä, jota syntyy suomalaisessa ruokaketjussa vuosittain kaikkiaan 400-500 miljoonaa kiloa. Helsingin Kalasataman kauppakeskus Redissä sijaitseva myymälä on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
”WeFoodin taustalla on ajatus siitä, että ruokahävikin ja siitä aiheutuvien turhien päästöjen vähentäminen on merkittävä osa ilmastotyötä. Lisäksi kaupasta syntyvä mahdollinen voitto ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitystyöhön”, kertoo WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen.
WeFoodissa myydään elintarviketuotteita, jotka muuten päätyisivät ruokahävikiksi. Idea on syntynyt alun perin Tanskassa, mistä se keksittiin mukaan myös Suomen Kirkon Ulkomaanavun toimintaan. Vuonna 2018 avatussa kaupassa on riittänyt asiakkaita, ja erityisesti kasvikset, kasvispakasteet sekä kasvipohjaiset tuotteet ovat asiakkaiden suosiossa.
”Uskomme, että kaupassa asiointi tekee hävikkiä tutuksi ihmisille helpolla ja lähestyttävällä tavalla. Voimme innostaa kotitalouksia vähentämään hävikkiä”, Hukkanen sanoo.
Toiminnan pohjana lahjoitukset ja vapaaehtoistyö
Hävikkikaupan toiminta perustuu elintarvikealan toimijoilta saatuihin tuotetoimituksiin. Apetit ja monet muut yhtiöt lahjoittavat myymälään tuotteita, jotka normaalisti päätyisivät hävikiksi elintarvikeketjussa: niiden päiväykset ovat umpeutumassa, pakkauksissa saattaa olla virheellisiä merkintöjä tai jokin muu tuotevaatimus ei ole täyttynyt. Myynnissä oleva tuotteet ovat kuitenkin laadukkaita ja erinomaisesti syötäväksi kelpaavia.
Apetit on antanut tuotteitaan WeFoodin valikoimiin vuodesta 2018 lähtien. Tuotevalikoima vaihtelee sen mukaan, mitä Apetitin koekeittiön pakastimista löytyviä tuotteita uhkaa hävikiksi päätyminen. Tähän mennessä myymälään on toimitettu esimerkiksi Apetitin pakastekasvissekoituksia sekä erilaisia pihvejä ja pyöryköitä.
”Toimintamme elinehto on yhteistyö elintarvikealan toimijoiden kanssa. Ilman heiltä tulevia tuotteita ei toimintamme olisi mahdollista. Toisaalta me tarjoamme heille yhden kanavan hävikin vähentämiseen. Toinen toiminnan kannalta tärkeä tekijä ovat vapaaehtoisemme sekä tietenkin asiakkaamme”, Hukkanen kertoo.
WeFoodin myymälää ja tuotetoimituksia pyöritetään 150 vapaaehtoisen voimin. Vapaaehtoiset tekevät esimerkiksi myymälätyötä ja noutavat tuotelahjoituksia. Moni kokee työn tavaksi toimia ympäristön puolesta, hävikkiä vastaan.
Ruokahävikin vähentäminen on yhteinen tavoite
Elintarviketeollisuuden raaka-aineiden ja ruoan päätyminen jätteeksi on sekä ekologinen että taloudellinen ongelma. Tämän hävikin vähentäminen onkin tärkeä keino elintarvikeketjun ympäristövaikutusten alentamiseksi.
“Ruokahävikin vähentäminen on tärkeä Apetitin yritysvastuuohjelmaankin kirjattu tavoite. Hävikki huomioidaan läpi arvoketjun, aina raaka-aineiden viljelytyksestä kuluttajien ruokapöytiin saakka”, kertoo Apetitin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sanna Väisänen.
Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin mitä esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuu. Myös suurten määrien pakastaminen kerralla ja kylmäketjun huolellisuus lisäävät elintarvikeketjun tehokkuutta ja vähentävät hävikkiä.
EU-maat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä kotitalouksissa, ravintoloissa ja kaupoissa, sekä vähentää elintarvikejätteen määrää ruokajärjestelmän kaikissa osissa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii paljon työtä kaikilta ruokajärjestelmän toimijoilta.
Väkivaltainen radikalisaatio koskettaa syvästi koko perhettä ja yhteisöä, josta nuori lähtee ääriliikkeen matkaan. Reach Out 3 -hanke keskittyy rakentamaan radikalisaation vastaisessa työssä keinoja, joilla voidaan tukea radikalisoituneen sosiaalisia verkostoja ja rakentaa luottamusta niiden ja viranomaisten välille.
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) ja Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkosto ovat työskennelleet väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin parissa vuodesta 2014 alkaen. Helmikuussa 2020 Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden ISF-rahaston tuki mahdollisti Reach Out 3 -hankkeen aloittamisen.
Reach Out 3 -hanke on osa Suomen kansallista väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin ennaltaehkäisyn kansallista toimenpideohjelmaa vuosina 2019–2023. Yhteistyössä ovat mukana sisäministeriön lisäksi muun muassa Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun väkivaltaisen radikalismin ennaltaehkäisyn paikallisverkostot, Erätauko-säätiö, Helsingin yliopisto, Pelastakaa Lapset ry ja Helsingin Diakonissalaitos.
Reach Out 3 -hankkeessa tuetaan viranomaisten, eri uskonnollisten yhteisöjen ja järjestöjen välisen yhteistyön ja luottamuksen rakentamista sekä kehitetään uusia toimintamalleja ja tuen muotoja perheille, joita väkivaltainen radikalisaatio on koskettanut.
”Perheet tarvitsevat tukea, koska esimerkiksi nuoren radikalisaatio vaikuttaa eniten hänen omaan perheeseensä ja se voi olla perheenjäsenille syvä trauma vielä vuosien kuluttua. Kriisin pitkittymiseen vaikuttaa se, että perheenjäsenet voivat kokea tilanteen niin häpeälliseksi, että he eivät uskalla puhua asiasta”, kertoo Reach Out -hankkeen koordinaattori Habiba Ali Kirkon Ulkomaanavusta.
Väkivaltaisen radikalisaation ehkäisyssä keskitytään pääsääntöisesti yksilötason interventioihin, vaikka yksilön ajautumiseen äärijärjestöjen toiminnan ja ajattelun piiriin vaikuttavat merkittävästi myös lähipiiri ja sosiaaliset verkostot.
”Lähipiiri ja sosiaaliset verkostot ovat merkittävässä roolissa myös, kun yksilö haluaa irrottautua äärijärjestöstä”, sanoo Ali.
Uusi tieto auttaa luomaan parempaa yhteistyötä viranomaisten ja perheiden välille
Tällä hetkellä kansainvälisesti on olemassa vain vähän tietoa siitä, kuinka radikalisoituneiden perheitä tai laajempaa lähipiiriä, uskonnollinen yhteisö mukaan lukien, on tuettu ja minkälaisia vaikutuksia tukitoimilla tai niiden riittämättömyydellä on ollut.
Tukitoimien vaikutusta selvitetään Reach Out 3 -hankkeessa. Selvitykseen osallistuu Suomen lisäksi viisi muuta EU- ja ETA-maata. Tarkoituksena on lisätä tietoa eri maiden tukitoimista ja niiden vaikutuksista radikalisoituneiden lähipiirissä ja yhteisötasolla. Tietoa tukitoimien tarpeesta ja vaikutuksista tarvitaan, että perheille ja yhteisöille pystytään antamaan enemmän ja oikeanlaista tukea ja tuen piiriin pääsemistä voidaan kehittää.
”Suuntaamme aineistonkeruumatkamme kohteisiin, joissa on perhe- ja yhteisötasolla tehty jo runsas vuosikymmen pitkäjänteistä työtä. Parhaista toimintamalleista on varmasti runsaasti opittavaa meilläkin”, sanoo Marko Juntunen, Kirkon Ulkomaanavun vanhempi asiantuntija.
Toiminta tukee radikalisoitumiseen liittyvien stigmojen ja väärän tiedon purkamista
Suomessa väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin ennaltaehkäisy perustuu laaja-alaiseen yhteistyöhön eri vastuuviranomaisten, järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen välillä kansallisella ja paikallisella tasolla. Suomessa on viime vuosina tehty selvitystyötä koskien erityisesti sitä, kuinka haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, jotka ovat radikalisoitumassa tai jo radikalisoituneet, löytäisivät palvelujen piiriin oikea-aikaisesti.
Suomessa julkaistiin vuonna 2019 sisäministeriön Rajapinta-hankkeen suositukset siitä, kuinka yhteistyötä viranomaisten, järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen välillä tulisi tiivistää. Tarkoituksena on helpottaa apua tarvitsevien pääsy tuen piiriin. Reach Out 3 -työ jatkaa Rajapinta-hankkeen mukaisen yhteistyön tukemista ja tiedon levittämistä yhteisötasolle koulutusten ja yhteisödialogien avulla.
Reach Out 3 -hankkeen toiminnoissa edistetään seuraavia asioita:
- Luottamuksen rakentaminen eri toimijoiden välillä yhteistyön lisäämiseksi ja
- Väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisytyössä toimivien järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen osaamisen ja valmiuksien lisääminen, jotta haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ja heidän lähipiirinsä saavat halutessaan riittävää tukea.
Reach Out 3:n aikana tuotetaan koulutusmateriaalia yhteistyössä hankkeen ohjausryhmän kanssa. Tarkoituksena on varmistaa, että materiaalien sisällöt vastaavat olemassa olevia käytäntöjä ja tukevat paikallisen yhteistyöverkostojen toimintaa. Lisäksi luodaan eri kielillä palveluohjausta tukevaa ohjeistusta, että eri kieliryhmillä on mahdollista toimia osana palveluohjausta ja pääsy tarvittavan tiedon äärelle. Vuorovaikutukseen perustuvalla dialogitoiminnalla vahvistetaan eri kohderyhmien kykyä ja osaamista hankalia aiheita koskevien turvallisten keskusteluiden fasilitoinnissa. Toiminta tukee radikalisoitumiseen liittyvien stigmojen ja väärän tiedon purkamista, mikä lisää valmiutta toimia osana ennaltaehkäisevää toimintaa ja kohdata tukea tarvitsevia ihmisiä.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Habiba Ali, hankekoordinaattori
Kirkon Ulkomaanapu
Puh. +358 40 668 3671
Marko Juntunen, vanhempi asiantuntija
Kirkon Ulkomaanapu
Puh. +358 50 437 2339