Kävele Naiselle Ammatti 2020 kutsuu kävelemään maailman naisten rinnalla
Naisten Pankin valtakunnallinen Kävele Naiselle Ammatti –kampanja starttaa 15.5 verkkotapahtumana.
”Oma ammatti on naiselle ylpeyden ja toimeentulon lähde, mutta tie ammattiin voi olla kivikkoinen. Tälläkin hetkellä lukemattomat naiset kävelevät kymmeniä kilometrejä vain ruokkiakseen perheensä. Koronakriisi koettelee valmiiksi hauraassa asemassa olevia naisia ja heidän perheitään, mutta oma ammatti tuo turvaa ja opettaa taitoja, kuinka nousta kriisistä. Nyt jos koskaan maailman naiset tarvitsevat rinnalla kulkijoita. Siksi tänäkin vuonna järjestämme valtakunnallisen Kävele Naiselle Ammatti –kampanjan”, sanoo tapahtuman vetäjä, Naisten Pankin johtoryhmän puheenjohtaja Paula Pauniaho.
Valtakunnallinen Kävele Naiselle Ammatti -tapahtuma järjestetään entistä vahvemmin verkossa
Naisten Pankin valtakunnallinen Kävele Naiselle Ammatti -tapahtuma ottaa digiloikan ja muuttuu koko vuoden kestäväksi kampanjaksi. Verkkokampanja starttaa 15.5.
Viime vuonna Naisten Pankin vapaaehtoiset järjestivät yli 100 tapahtumaa, joihin osallistui yhteensä 2 500 kävelijää. Tuhansia ihmisiä jo yli kymmenen vuotta liikuttanut tapahtuma kerää varoja naisten toimeentulon ja yrittäjyyden tukemiseen Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä. Tänä vuonna suurin osa tapahtumista sijoittuu digitaaliseen ympäristöön.
”Vastuullisena toimijana halusimme uudistaa sitä niin, että edelleen kävellään, nyt vain yksin, kaksin tai pienryhmissä turvavälit muistaen. Lahjoitukset tehdään verkossa ja tunnelmia jaetaan sosiaalisessa mediassa”, kertoo Pauniaho.
Naisten Pankki tukee kriisin keskellä
Kävele Naiselle Ammatti -kampanjan lahjoituksilla tuetaan hauraassa asemassa olevien naisten taloudellista toimeentuloa, ammatillista koulutusta ja yrittäjyyttä. Naisten Pankki tukee myös naisten omistamia säästö- ja lainaryhmiä sekä osuuskuntia.
Naisten tukeminen on nyt erityisen tärkeää, sillä koronapandemia heikentää naisten asemaa hauraissa maissa. Toimeentulon menettämisen lisäksi koteihin eristäytyminen lisää kotiväkivallan riskiä.
Naisten taloudellinen itsenäisyys lisää myös vaikuttamismahdollisuuksia yhteisöissä. Naisten Pankin tukema koulutus ja yrittäjyys kantavat kriisinkin yli. Säästö- ja lainaryhmien toimintaan osallistuneilla on säästöjä puskuriksi tilanteeseen, jossa yritystoiminta hetkeksi hiipuu. Hankkeissa mukana olleilla naisilla on hyvät valmiudet nousta jaloilleen ja aloittaa oma liiketoiminta kriisin jälkeen.
Vuodesta 2007 toiminut suomalainen Naisten Pankki tukee hauraassa asemassa olevien naisten ammatillista koulutusta, yrittäjyyttä ja tasa-arvon toteutumista Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä. Naisten Pankin hankkeet toteuttaa Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö Kirkon Ulkomaanapu.
Älä unelmoi – Naisten Pankki haastaa naistenpäivänä tekoihin
Sunnuntaina 8.3. vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Naisten Pankin Älä unelmoi -kampanja kehottaa naistenpäivänä unelmoinnin sijasta tekoihin.
Suomalainen Naisten Pankki tukee hauraassa asemassa olevien naisten mahdollisuuksia koulutukseen, toimeentuloon ja yrittämiseen. Älä unelmoi –kampanjassa Naisten Pankki haastaa puhumaan niiden naisten puolesta, joiden ääntä ei muuten kuulla. Naisten työssäkäyntiä ja oikeutta omaisuuteen rajoitetaan edelleen laajasti maailmassa.
Tällä hetkellä:
- 18 maassa nainen ei saa tehdä työtä ilman aviomiehensä lupaa
- 980 miljoonalla naisella ei ole omaa pankkitiliä
- jopa 40 % maailman maista rajoittaa lakien avulla naisen oikeutta omaisuuteen
Kampanjassa kerättävillä varoilla tuetaan Naisten Pankin työtä muun muassa Ugandassa. Naisten Pankin säästöryhmät lisäävät naisten taloudellista itsenäisyyttä alueilla, joista puuttuvat pankkien kaltaiset rahoituslaitokset. Kun naiset saavat päättää rahankäytöstä, on vaikutus lapsiin ja perheeseen välitön.
”Suomessa on saatu todistaa, miten maailma muuttuu, kun naiset saavat äänensä kuuluviin. Naisten Pankki toimii maissa, joissa tasa-arvosta ei aina osata edes unelmoida”, kertoo Naisten Pankin yhteyspäällikkö Ulla Räisänen.
Älä unelmoi –kampanjassa naisten tasa-arvoa edistämässä ovat mukana muun muassa kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnari, sisäministeri Maria Ohisalo, piispa Irja Askola, kirkkoherra Kari Kanala, jalkapalloilija Tim Sparv, laulaja Nelli Matula, kuvataiteilija Manuela Bosco ja lukuisia muita.
”Naisten asema maailmassa on monessa paikassa erittäin huono. Haluan olla mukana tukemassa tyttöjen ja naisten mahdollisuutta käydä koulua, tienata rahaa ja olla tasa-arvoinen osa yhteiskuntaa. Lahjoitan tästä lähtien Naisten Pankille kerran kuussa, jotta he voivat edistää naisten asemaa ympäri maailmaa. Paljon töitä on vielä tekemättä ennen kuin naisilla on samat mahdollisuudet kuin miehillä”, sanoo jalkapalloilija Tim Sparv.
Lue lisää kampanjasta täällä.
Hävikkiruokakauppa WeFoodissa ruoka pelastuu rullakko kerrallaan
Kirkon Ulkomaanavun työntekijä Markus Silvennoinen teki työpäivän WeFood hävikkiruokakaupan logistiikkavapaaehtoisena.
Ilmastointi hurahtaa pehmeästi, mutta mitään muuta ääntä ei kuulu, kun käynnistän WeFood-hävikkiruokakaupan käytössä olevan punaisen sähkö-Nissanin. Rullaamme tammikuisena aamuna logistiikkakoordinaattori Aleksi Frimanin kanssa kohti kehätietä.
Aamun ensimmäinen pysähdys on Koillis-Helsingin Kivikossa, jossa sijaitsee Greenfood Salico Oy:n, entisen Apetitin, ruokatehdas. Se on yksi WeFoodille hävikkiruokansa lahjoittavista yhteistyökumppaneista.
WeFood-hävikkiruokakaupan ideana on vähentää suomalaista ruokahävikkiä, ja siinä se on onnistunut yli kaikkien oletusten. Syyskuussa 2018 Kalasataman kauppakeskus Rediin perustettu WeFood vähensi ensimmäisenä toimintavuotenaan suomalaista ruokahävikkiä lähes 100 000 kiloa.
Normaalisti Suomessa hävikkiin hukataan joka vuosi noin 400–500 miljoonaa kiloa ruokaa, joka olisi syömäkelpoista. Tilanne on maailmanlaajuisesti hurja. Yli kolmannes maapallolla tuotetusta ruuasta päätyy hävikkiin, vaikka samaan aikaan 800 miljoonaa ihmistä maailmassa ei saa tarpeeksi ruokaa ja kärsii jopa nälästä.
Ruokatehtaan lastauslaiturilla meitä odottavat pastasalaatit, porkkanat ja kesäkurpitsat. Lastaamme ne pakettiautoon. Tavaratilan lattia on korotettu puisilla trukkilavoilla, sillä ruokalaatikot eivät saa kuljetuksen aikana osua auton lattiaan tai maahan. Ennen paluumatkan aloittamista Aleksi mittaa pakkausten lämpötilaksi kolme ja puoli Celsius-astetta. Se on hyvä lukema. Kylmäketjussa pilkottujen vihannesten lämpötilan pitää pysyä alle kuuden asteen.
Suuntaamme punaisen pakettiautomme keulan takaisin kohti Kalasatamaa.
Helsingin aamuruuhkat ovat puoli kymmeneltä hellittäneet, ja matka sujuu joutuisasti. Kauppakeskus Redin lastauslaiturilla kasaamme kasvislaatikot autosta rullakkoon, jonka viemme WeFood-myymälään.
Ennen kuin lahjoitettu ruoka pääsee myyntiin, pitää jälleen tarkastaa, että elintarvikekaupan kylmäketjun vaatimukset täyttyvät. Uusi lämpötilamittaus näyttää viittä ja puolta astetta. Hyvä!
Hävikkiruoan kylmäketjusta huolehditaan tarkasti.
“Moni saattaa turhaan epäillä, uskaltaako hävikkiruokaa syödä, ja senkin takia teemme kaiken tarkalleen säännösten mukaan”, Aleksi kertoo.
Kun olemme saaneet siirrettyä salaatit ja kasvikset rullakoista myymälän hyllyihin, matka jatkuu Sörnäisissä sijaitsevaan Heinon tukkuun. Sinne on kaupalta matkaa vain muutama kivenheitto.
Tukussa WeFoodin rullakkoon on koottu päivän hävikkituotteet. Niiden joukossa on muun muassa banaaneja, viinirypäleitä ja ananaksia.
Nostamme pelastettavat hedelmälaatikot autoon ja suuntaamme jälleen kohti kauppakeskus Rediä.
On lounasaika, ja myymälässä on jo vipinää. Pullantuoksu leijailee ilmassa, mikä osaltaan vauhdittaa leipomotuotteiden menekkiä.
Sähköpakettiauton akun lataus kestäisi vielä noin kaksisataa kilometriä, mutta päätän pelata varman päälle. Kytken auton keulaan kiinnitettävän piuhan latauspisteeseen. Valo muuttuu vihreästä siniseksi latauksen käynnistyttyä.
Vuoroni hävikkiruokamyymälän vapaaehtoisena on loppumaisillaan, joten ehdin itsekin ostoksille. Pullantuoksua on vaikea vastustaa, joten valitsen hyllystä evääksi kanelipullapussin.
Logistiikan keltanokkana tuntuu, että opin päivän aikana paljon, ja Aleksin opastuksen myötä lastauslaituritoiminta mittauslaitteineen, pumppuineen ja rullakkoineen sujuu jo luontevasti.
Ei välttämättä uskoisi, että laatikoiden kantaminen ja lastaaminen autoon ja autosta pois voi virkistää, mutta totta se on. Vapaaehtoisvuoro oli mukavaa vaihtelua toimistotyöläisen arkeen, jossa tuijotan tietokoneen ruutua suurimman osan päivästä.
Näköjään käsillä voi tehdä muutakin kuin näpytellä näppäimistöä – esimerkiksi pelastaa ruokaa.
Teksti: Markus Silvennoinen
Kuvat: Saara Mansikkamäki
WeFood etsii logistiikkavapaaehtoisia
Hae mukaan WeFoodin logistiikkatiimiin, jonka vastuulla ovat hävikkiruokaerien noudot yhteistyökumppaneiltamme Helsingin Kalasatamassa sijaitsevaan myymäläämme. Tehtävään saat koulutuksen. WeFoodin vapaaehtoisena teet konkreettista työtä ruokahävikin vähentämiseksi!
Lähetä hakemuksesi osoitteeseen: wefood(at)kirkonulkomaanapu.fi.
Naisten Pankilla ennätystulos, 2 miljoonaa euroa vuonna 2019
Naisten Pankki ylsi ennätystulokseen 2019. Viime vuonna kerättiin yhteensä yli 2 miljoonaa euroa. Kasvu mahdollistaa uusien kehitysyhteistyöhankkeiden aloittamisen.
Naisten Pankin tulos kasvoi edellisvuoteen verrattuna 11% vuonna 2019. Kokonaistulos 2 miljoonaa euroa koostuu monenlaisista lahjoituksista.
”Kuukausilahjoittajat takaavat kestävän ja pitkäjänteisen työn. Kolmasosa kaikista lahjoituksista tulee kuukausilahjoituksista. Naisten Pankin vapaaehtoisten luotsaamat kampanjat ovat myös merkittävä varainhankintatapa. Suuri kiitos ennätystuloksesta kuuluukin lahjoittajille ja vapaaehtoisille!”, sanoo Naisten Pankin ohjausryhmän puheenjohtaja Anni Vepsäläinen.
Naisten Pankilla on tällä hetkellä 12 hanketta 6 eri maassa, esimerkiksi Nepalissa ja Ugandassa. Kasvun ansiosta on mahdollista aloittaa neljä uutta hanketta.
”Naisten Pankin uusissa hankkeissa huomioidaan erityisesti ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Naisten Pankin tavoitteena on vahvistaa naisia ja yhteisöjä entistä itsenäisemmiksi ja riippumattomammaksi.”
Vuonna 2020 Naisten Pankki jatkaa työtään naisten koulutuksen, toimeentulon ja tasa-arvon parissa. Laaja vapaaehtoisverkosto järjestää monipuolista toimintaa ympärivuoden. Toiminnan kohokohtia ovat loppukesän tapahtumat Kävele Naiselle Ammatti ja Naisten Pankki Open.
”Etsimme myös jatkuvasti uusia toimintamuotoja ja yhteistyökumppaneita. Yritysyhteistyössä kiinnitämme erityisesti huomiota yritysten vastuullisuuteen.”
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Anni Vepsäläinen, Anni.Vepsalainen@messukeskus.com
p. 0400 400074
WeFood ja Kaffa Roastery vähentävät kahvihävikkiä yhdessä
Hävikkiruokamyymälä WeFood aloittaa ensimmäisen oman tuotteensa myynnin. Yhteistyössä helsinkiläisen kahvipaahtimon kanssa tuotettu Kaffa Roastery x WeFood –kahvi tulee myyntiin REDI:n WeFood myymälään 6.2.
Suomalaiset ovat kahvin suurkuluttajia. Vuosittain suomalaiset juovat kahvia noin 10 kg henkeä kohden. Valitettavasti kova kulutus aiheuttaa myös hävikkiä. Suomalaisissa kotitalouksissa päätyy viemäriin yli 23 miljoonaa litraa kahvia vuodessa.
Helsinkiläinen kahvipaahtimo Kaffa Roasteryn tavoiteena on rakentaa Suomen ensimmäinen täysin läpinäkyvästi toimiva paahtimo. Hävikin minimointi on tärkeä osa yrityksen vastuullisuutta.
“Me Kaffalla pyrimme siihen, että kahvihävikkiä ei tule ollenkaan. Paahdamme ja pakkaamme kahvit käsityönä, jolloin inhimillisiä vahinkoja voi kuitenkin sattua – esimerkiksi kahvipussiin menee väärä etiketti tai tilauksessa tapahtuu pilkkuvirhe. Olemme innoissamme yhteistyöstä WeFoodin kanssa, sillä heidän ansiosta saamme mahdollisen kahvihävikin hyötykäyttöön ja samalla tuemme Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyötä”, sanoo Kaffa Roasteryn toimitusjohtajan Svante Hampf.
Ensimmäinen Kaffa Roastery X WeFood –kahvierä on vaaleapaahtoista etiopialaista kahvia.
WeFood hävikkiruokamyymälä on osa Kirkon Ulkomaanavun ilmastotyötä. WeFood myy elintarvikkeita, jotka muutoin olisivat päätyneet hävikkiin. WeFood levittää ruokahävikkiin liittyvää tietoutta muun muassa oppilaitosyhteistyöllä. Kaffa Roastery x WeFood –kahvi on WeFoodin ensimmäinen oma tuote.
”Ruokahävikki on myös ympäristökysymys ja on hienoa, että ruokahävikin vähentämiseen on lähtenyt kanssamme mukaan monenlaisia toimijoita. WeFood-myymälässä on ollut harjoittelijoita kahdeksasta eri oppilaitoksesta ja hävikkiruokalahjoituksia on saatu yhteensä 35 eri yritykseltä. Tänä vuonna autamme mielellämme uusiakin kumppaneita hävikin hyödyntämisessä”, sanoo WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen.
Kahvit kuljetetaan myymälään Nissanin sponsoroimalla e-NV200 sähköpakettiautolla. Ympäristöystävällisyyden huomioiminen on WeFoodille tärkeää kaikessa toiminnassa. Nissan on ollut mukana yhteistyökumppanina myymälän perustamisesta asti.
Ensimmäinen Kaffa Roastery X WeFood –kahvierä on vaaleapaahtoista etiopialaista kahvia. Erä tulee myyntiin torstaina 6.2. WeFood-myymälään, REDIn K1-kerrokseen ja lanseerauspäivänä myymälässä on ilmainen kahvitarjoilu.
Yhteydenotot:
WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen
p. +358 400 103 290
Pressikuvat: https://kirkonulkomaanapu.materialbank.net/NiboWEB/p/scpc/14907270/513898/fi
Yhteisvastuu 2020: Tukea vanhemmuuteen Suomessa ja maailman katastrofialueilla
Yhteisvastuu 2020 tekee ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tukemalla vanhemmuutta Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Keräys käynnistyy sunnuntaina 2.2.2020. Suomessa vanhemmuutta tuetaan yhteisvastuuvaroilla yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Maailman katastrofialueille avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.
60 prosenttia Yhteisvastuun tuotosta ohjataan kansainväliseen apuun Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta. Ulkomailla vanhemmuuden ja perheiden monipuolinen tukeminen on elintärkeää esimerkiksi luonnonkatastrofeille alttiilla alueilla ja pakolaisleireillä, joissa vanhemmat joutuvat keskittymään selviytymiseen ja toimeentulon hankkimiseen.
”Vanhempien toimeentulo takaa myös lasten koulutuksen. Haastavissa olosuhteissa koulunkäynti ja työnteko luovat jatkuvuutta ja turvallisuutta perheille”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Maailman katastrofialueilla Yhteisvastuukeräyksen 2020 tuotolla tuetaan erityisesti naisten ja äitien koulutusta ja toimeentulomahdollisuuksien kasvattamista.
Perheet Suomessa sinnittelevät liian yksin
Kulttuuriimme kuuluu vahva yksin selviämisen pyrkimys, jonka myötä oletamme, että vanhemmat selviävät ilman apua.
”Näin ei kuulu olla! Vanhemmuus on maailman tärkein työ, ja siihen kuuluu saada tukea ajoissa”, painottaa Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen.
40 prosenttia nyt kerättävän Yhteisvastuun tuotosta jää Suomeen. Puolet kotimaan osuudesta käytetään vanhemmuutta tukeviin toimenpiteisiin seurakunnissa.
Toinen puolikas kotimaahan jäävästä tuotosta käytetään vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta vahvistaviin, kynnyksettömiin tukitoimiin eri puolilla Suomea. Kumppaneina ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry. Tukimuodot käynnistyvät vuoden 2021 alusta eteenpäin.
2020 Yhteisvastuu juhlii 70 vuotta jatkunutta, vuonna 1950 alkanutta taivaltaan.
Vuodesta 1950 toiminut Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun. 40 % keräystuotosta jää Suomeen. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti ja vuoden 2020 keräyksen esimiehenä arkkipiispa Tapio Luoma.
Yhteisvastuu tv:ssä
Keräyksen avajaisjumalanpalvelus Turun tuomiokirkosta lähetetään Yle TV1 -kanavalla sunnuntaina 2.2.2020 alkaen klo 10. Tasavallan presidentin Sauli Niinistön keräyksen avauspuhe lähetetään Yle TV1:ssä 2.2.2020 ja Radio Suomessa alkaen kello 12.00.
Yhteisvastuun tv-dokumentit, joissa kuvataan vanhemmuuden haasteita Suomessa ja Nepalissa ovat katsottavissa 2.2. alkaen, yhteisvastuu.fi.
Toisenlaisen Lahjan tuloksessa näkyvät ilmastokysymykset ja tyttöjen koulutuksen tärkeys
Puuntaimet oli jälleen suosituin Toisenlainen Lahja. Viime vuoden uutuuslahja Hygieniapaketti tytölle oli viidenneksi suosituin.
Toisenlaisen Lahjan tulos vuonna 2019 oli 1,2 miljoonaa euroa, eli sama kuin edellisenä vuonna. Eniten hankittiin Puuntaimet-lahjaa. Muita suosittuja lahjoja olivat Naisten Pankin Stipendi tytölle, Vuohi, Koulupuku ja Hygieniapaketti tytölle. Suosituimpien lahjojen lista on pitkälti sama kuin edellisenä vuonna. Hygieniapaketti tytölle on uusi suosikkilahja, joka tällä hetkellä on vanhan tutun kärkinelikon jälkeen noussut viidenneksi suosituimmaksi lahjaksi.
”Ilmastokysymykset ovat paljon esillä ja se näkyy myös meidän toiminnassamme. Puuntaimet olivat suosituin lahja toista vuotta peräkkäin”, kertoo Toisenlaisen Lahjan koordinaattori Kaarina Karjalainen.
Myös tyttöjen koulutukseen liittyvät lahjat menestyvät. Kehittyvissä maissa monet tytöt joutuvat keskeyttämään koulunkäynnin kuukautisten ajaksi. Kuukautissuojien puute aiheuttaa sen, että tytöt jäävät usein kuukautisten aikana kotiin.
”Viime vuoden uutuuden Hygieniapaketti tytölle -lahjan avulla teini-ikäisille tytöille jaetaan kuukautissuojia, alusvaatteita ja saippuaa. Lahja tukee tyttöjen koulunkäyntiä. Mukava nähdä, että tämä tärkeä lahja nousi suosituksi.”
Toisenlainen Lahja on erityisen suosittu joululahjana, mutta niitä on saatavilla ympärivuoden. Asiakaspalautteissa kiitosta saa erityisesti se, että lahjat ovat aineettomia.
”Kiitos, että kulutusjuhlan keskellä tarjoatte merkittäviä lahjoja, jotka tekevät ihmiset oikeasti onnellisiksi”, sanotaan eräässä Toisenlaisen Lahjan palautteessa.
Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö Kirkon Ulkomaanapu toimittaa Toisenlaisen Lahjan kautta saadut lahjoitukset luotettavasti perille eniten apua tarvitseville. Lahjojen avulla ihmiset pystyvät itse parantamaan elinolojaan.
Lisätiedot:
Kaarina Karjalainen, Varainhankinnan koordinaattori, +358 40 542 5827
toisenlainenlahja.fi
Kuvia median käyttöön:
https://kirkonulkomaanapu.materialbank.net/NiboWEB/p/scpc/14037704/61632/fi
Miljoonilta kehittyvien maiden nuorilta puuttuu ammatillinen koulutus – suomalaiset opettajakorkeakoulut ratkomaan ongelmaa
Suomen ammatilliset opettajakorkeakoulut ja Kirkon Ulkomaanapu (KUA) ovat aloittaneet yhteistyön suomalaisen koulutusosaamisen tarjoamiseksi kehittyviin maihin.
Haaga-Helian, Hämeen (HAMK), Jyväskylän (JAMK), Tampereen (TAMK) sekä Oulun (OAMK) ammatilliset opettajakorkeakoulut allekirjoittivat sopimuksen 15.1.2020 Kirkon Ulkomaanavun kanssa yhteistyön aloittamisesta.
Yhteistyön tavoitteena on kehittää ammatillista koulutusta Kirkon Ulkomaanavun ohjelmamaissa. KUA toimii monissa maailman hauraimmissa maissa, joissa ammatillinen koulutus ja opettajakoulutus on puutteellista tai sitä ei järjestetä ollenkaan.
”Joissakin maissa on mahdollista luoda jopa koko maan kattava ammattikoulutusjärjestelmä, koska sitä ei käytännössä ole olemassa. Suomi pystyy nopeastikin saamaan merkittävän muutoksen aikaan esimerkiksi Etelä-Sudanissa, koska toimijoita on vähän ja halu kehittyä kova”, sanoo Tomi Järvinen, KUA:n kansainvälisen työn johtaja.
Koulutusyhteistyö tulee pitämään sisällään muun muassa opinto-ohjaajien ja ammattikoulujen opettajien koulutusta, tutkimusyhteistyötä, suomalaisten ammattikorkeakoulututkintojen viemistä sekä opetussektorin ja ammatillisten koulutusten opetussuunnitelmien kehittämistä yhteistyössä paikallisten ministeriöiden kanssa.
”Kun Suomessa lähdettiin aikanaan kehittämään ammatillista koulutusta, haettiin silloinkin vaikutteita ulkomailta. Tarkoituksenamme ei ole viedä tai kopioida suomalaista järjestelmää minnekään sellaisenaan, vaan olla mukana rakentamassa kehittyvien maiden omia järjestelmiä”, sanoo Jari Laukia, Haaga-Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja.
Nuorisotyöttömyys kasvava ongelma
Tarpeet ammatilliselle koulutukselle ovat globaalisti valtavat. Yhdeksän kymmenestä maailman 1,8 miljardista nuoresta elää kehittyvissä maissa. Pelkästään Afrikassa työmarkkinoille tulee vuosittain yli 10 miljoonaa nuorta, mutta uusia työpaikkoja syntyy mantereella vain kolme miljoonaa vuodessa. YK:n (2019) mukaan nuori päätyy kaksi kertaa todennäköisemmin työttömäksi aikuiseen verrattuna.
”Monessa Afrikan maassa osaajat yrityksiin haetaan ulkomailta, osittain siksi että maissa ei ole ammattikoulutettua työvoimaa. Koska ei ole ammatillista koulutusta tarjoavia oppilaitoksia, paikallisella nuorisolla ei ole myytävää osaamista ja he päätyvät työttömiksi”, sanoo Carita Cruz, KUA:n koulutusasiantuntija.
Toimettomien nuorten kasvava joukko ei ole pelkästään elinkeinoelämän ongelma. On tutkittu, että moniin ääriliikkeisiin liittymisen taustalla on ensisijaisesti tarve työllistymiselle.
Onneksi monet valtiot ovat heränneet siihen, että ammattikoulutusta tarvitaan. Suomalaista opetusosaamista on jo viety menestyksekkäästi kehittyviin maihin, ja uudet yhteistyön muodot mahdollistavat toiminnan huomattavan kasvattamisen tulevaisuudessa.
”Meillä on Suomessa ainutlaatuinen opettajienkoulutusjärjestelmä. Tällainen järjestelmä olisi sovellettavissa myös ulkomailla. Nyt voisi olla aika yhteiselle konseptille”, sanoo Martti Majuri Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Lisätietoja:
Carita Cruz, Kirkon Ulkomaanavun koulutusasiantuntija
p. 040 183 6709
carita.cruz[at]kua.fi
Hanna Ilola, (TAMK) ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteistyö
p. 0400 263 675
hanna.ilola[at]tamk.fi
Vuoden 2019 globaalikasvattaja Hanna Ruohikko: Ympäristön tila, konfliktit ja poliittisen ilmapiirin kiristyminen synnyttävät tarpeen globaalikasvatukselle
”On tärkeää huomata, että vihapuhetta tuottaa vain pieni, joskin aktiivinen vähemmistö”, muistuttaa vuoden 2019 globaalikasvattajana palkittu Hanna Ruohikko.
Kun somevirta täyttyy loukkaaviksi tarkoitetuista kommenteista ja solvauksista, sitä pysähtyy miettimään, mitä on tapahtunut toisten kunnioittamiselle ja asioiden laaja-alaisemmalle ymmärtämiselle.
”Joiltain osin asenteet yhteiskunnassamme ovat kiristyneet. Olen esimerkiksi saanut kokea itseeni kohdistuvaa verkkovihaa globaalikasvatustyöni vuoksi”, sanoo Hanna Ruohikko, jonka Opettajat ilman rajoja -verkosto valitsi syksyllä vuoden 2019 globaalikasvattajaksi.
Tietoisuus siitä, miten ilmiöt ja tapahtumat liittyvät toisiinsa, on kuitenkin lisääntymässä. Turussa Puolalanmäen lukiossa uskontoa, elämänkatsomustietoa ja filosofiaa opettavan Ruohikon mukaan enemmistö pitää globaalikasvatusta jo itsestään selvänä osana opetusta.
”Enää ei juuri esiinny näkemystä, jonka mukaan näiden teemojen käsittely olisi turhanpäiväistä maailmanparannusta. Ympäristön tila, konfliktit ja poliittisen ilmapiirin kiristyminen eri puolilla maailmaa synnyttävät tarpeen ajanmukaiselle ja kriittiselle globaalikasvatukselle.”
Demokratia ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii jatkuvaa vahvistamista ja rakentamista.
Siltojen rakentaja
Globaalikasvatusta Turun lukioiden välillä koordinoiva Ruohikko on ollut mukana käynnistämässä hanketta, jossa luotiin kontakteja lukiolaisten ja alaikäisinä Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden välille. Kurssilla vierailtiin alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodilla, autettiin läksyissä, ohjatiin suomen kielen harjoituksia ja askartelua sekä pidettiin kielikahvilaa.
”Opiskelijat tuntuivat saavan kurssista merkityksellisiä kokemuksia, ja ennakkoluulot turvapaikanhakijoita ja vastaanottokeskusta kohtaan hälvenivät.”
Hanke jäi päätyttyään Puolalanmäen lukion teemaopintokurssiksi, ja nykyisin sen saavat valita Turun kaikkien lukioiden opiskelijat.
”Kurssi antaa paljon niin lukiolaisille, muualta Suomeen tulleille nuorille kuin meille opettajillekin. Erityisesti korostuvat sosiaaliset taidot, kieli- ja kulttuuriosaaminen, empatia ja dialogitaidot.”
Globaalikasvatuksen tavoite on Ruohikon mielestä saada ihmiset toimimaan ja vaikuttamaan itselleen merkityksellisen asian puolesta.
”Toiminta voi olla hyvin pienimuotoista, mutta oma aktiivisuus synnyttää onnistumisen kokemuksia ja luo positiivisen kehän: minä voin asioille jotain.”
Teksti: Elina Kostiainen